Skip to main content

Avainsana: maaseutu

Karjalaisen perhe luistelemassa Merikarvian jäähallilla.

Yhteisöllinen ja sujuva arki kiinnostavat asumiskokeilijoita Merikarvialla

Karjalaisen perhe, Eveliina, Jim, Rony, Eva ja Aava, saapui Kirkkonummelta viikoksi Merikarvialle kokeilemaan, voisiko elämä maaseudulla olla heitä varten. Majoituskohde Merikarvianjoen rannalla sijaitsevassa Eumerin mökissä näytti heti perheelle luonnonläheistä arkea.  

Viikon ohjelmassa painottuivat erityisesti lapsiperheiden palvelut ja arjen sujuvuus. He tutustuivat päiväkotiin ja kouluun, jotka tekivät vaikutuksen luonnonmukaisilla pihoillaan ja lämminhenkisellä henkilökunnallaan. Lapset osallistuivat taidekerhoon ja jalkapallotreeneihin, ja koko perhe pääsi liikkumaan uimahallissa ja jäähallilla. Pieni Aava-vauva pääsi myös vauvauintiin.

Elämyksellistä arkea kokeilijoille näytti MerryCampingin avantosauna ja viilentävään mereen pulahtaminen, sekä kalastusopastus Merikarvianjoella Eumer Fishing Centerin luotsaamana. Erityisesti perheen vanhin lapsi Rony innostui kalastuksesta.

Mielenkiintoisia näkökulmia arkeen tarjosivat myös tutustumiset vapaa-aikakeskus Rysän monipuolisiin palveluihin kuntosalista ilma-aserataan sekä kunnanviraston esittelytilaisuus, jossa käytiin keskusteluja muun muassa tonteista, työllisyysmahdollisuuksista ja alueen palveluista. Perhe suuntasikin viikon aikana sekä asuntonäyttöön että tonttiesittelyyn.

Koivuniemen Herran farmin eläinpiha ja aloituskahvit tarjosivat lämminhenkisen aloituksen viikolle, ja viikon kruunasi yhteisöllinen joulunavaustapahtuma kunnanvirastolla, jossa moni oli jo ehtinyt tulla tutuksi. Perheelle jäi paljon pohdittavaa ja myös konkreettisia ajatuksia tulevaisuudesta.

”Asumiskokeilu oli todella upea mahdollisuus. Olemme vuosia miettineet, millaista maalla olisi asua ja sopeutuisimmeko sinne. Kynnys muuttaa maalle on madaltunut huomattavasti.”

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Merikarviasta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Kauppilan perheen lapset perheliikuntakerhossa Merikarvialla vapaa-aikakeskus Rysän salissa.

Lapsiperheiden palvelut keskiössä asumiskokeiluviikolla Merikarvialla

Tamperelaiset Laura, Matias, Malla ja Unto Kauppila viettivät viikon Merikarvialla testaten, millaista arki maaseudulla voisi olla pienten lasten kanssa. He majoittuivat keskustan tuntumassa omakotitalossa ja tutustuivat arkeen sekä vapaa-aikaan koko perheen näkökulmasta. Matias työskenteli viikon ajan kunnan etätyötiloissa testaten niiden toimivuutta.

Viikko käynnistyi Koivuniemen Herran farmilla, missä eläinpiha ihastutti etenkin perheen pienimpiä. Kalaliike Eljas Sannalla käytiin savukalaostoksilla ja yhdistysillassa Korsutuvalla kuultiin aktiivisesta yhdistyskentästä. Kulttuurielämyksiä tarjosi paikallisten Lions Clubien järjestämä kirkkokonsertti, jonka ajaksi isovanhemmat tulivat hoitamaan lapsia ja vanhemmat pääsivät rauhassa nauttimaan tunnelmasta.

Perhe vieraili Norkoolin päiväkodissa yhdessä toisen kokeilijaperheen kanssa. Kolmevuotias Malla viihtyi hiekkalaatikolla uusien kavereiden kanssa, ja idyllinen piha teki vaikutuksen. Vapaa-aikaa vietettiin kansalaisopiston perhejumpassa ja uimassa Rysän uimahallissa, joka tarjoaa mieluisaa tekemistä myös talviaikaan.

Myös vanhemmille löytyi liikuntaa: arki-iltojen vauhdikkaisiin salibandypeleihin päästiin mukaan sujuvasti. Viikon aikana syntyi vahva tunne siitä, miten sujuvaa arki voi olla maalla; metsäretket alkavat kotiovelta ja liikkuminen on helppoa ilman autoakin.

Keskustelut kunnan edustajien ja kuntalaisten kanssa avasivat näkökulmia pienen kunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kauppiloille järjestettiin kyläkahvit paikallisen luona, jossa he pääsivät kysymään ja kuulemaan oikeasta arjesta.

”Meidät yllätti se, miten maalla asuessa kaikki voi kuitenkin olla lähellä. Kävellen pääsee, eikä kylällä asioidessa tarvitse välttämättä käyttää autoa,” Laura ja Matias pohtivat.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Merikarviasta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Kristiina tutustumassa Viikilän hevostilaan.

Meren ja joen läheisyys olivat tärkeitä asumiskokeilijalle

Kristiina saapui Merikarvialle Vihdistä tutkimaan sitä, voisiko Merikarvia olla hänen tuleva kotikuntansa. Hän majoittui tunnelmallisessa Rauhanlaakson jokimökissä, jonka ikkunoista näkyi rauhoittava joki. Kristiina teki viikon ajan töitä etänä mökistä käsin ja käytti vapaa-aikansa tutkimalla merta, koskia ja kunnan tunnelmaa.

Erityisen mieluisia olivat yritysvierailut: SeaPackilla käytiin keskusteluja alueen työllisyystilanteen kehittymisestä ja Viikilän hevostilalla päästiin jakamaan yhteistä rakkautta suomenhevosiin. Kohtaamiset toivat uutta näkökulmaa elämään aktiivisessa kunnassa ja näyttivät, että omaan arkeen kuuluvia elementtejä löytyy myös täältä. Kristiina kehui erityisesti Korsutuvalla järjestettyä yhdistysiltaa, jossa esittäytyi kerralla paljon alueen aktiivisia toimijoita.

”Harrastus- ja ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeitä itselle, ja Merikarvia ympäristöineen tarjoaa siihen upeat mahdollisuudet. Etenkin meri ja monimuotoinen joki koskineen teki vaikutuksen”, Kristiina kertoo.

Kristiina nautti viikon aikana myös kalastuksesta Eumer Fishing Centerin opastuksella, kalaostoksista Kalaliike Eljas Sannalla, kuntaan tutustumisesta kunnanjohtajan esittelemänä, ja yhteisöllisestä joulunavaustapahtumasta. Hän ehti myös kansalaisopiston Opi tunnistamaan lintuja -kurssille.

Jo muutamassa päivässä Merikarvia tuntui tutulta. Hän koki kuntaan tutustumisen helpoksi hyvin järjestetyn ohjelman sekä ystävällisten paikkakuntalaisten ansiosta.

”Vaikka olin ennakkoon tutustunut kuntaan ja sen mahdollisuuksiin, se että on paikan päällä näkemässä ja kokemassa elämää kunnassa antaa parhaan kuvan, miten tulisi viihtymään. Merikarvialla yhdistyy kaikki mitä asuinpaikalta voi toivoa”, Kristiina kiteyttää.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Merikarviasta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Siikaisten asumiskokeilijat heittelemässä frisbeetä.

Kööpenhaminasta Siikaisiin luonnon äärelle

Kööpenhaminassa asuvat Noora ja Joakim haaveilevat muutosta takaisin Suomeen ja erityisesti maaseudulle, jossa olisi rauhaa ja tilaa elää omannäköistä elämää. Heidän kiinnostuksensa Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluun heräsi somessa nähdystä mainoksesta.

Pariskunta majoittui Eteläpään mökkialueella metsän keskellä. Viikon aikana he ehtivät testata, millaista heidän arkensa voisi olla Siikaisissa. Eteläpään palveluita hyödynnettiin monipuolisesti viikon aikana. Kokeilijat testasivat kuntoradan ja kuntoportaat, rentoutuivat avantosaunassa ja viileässä järvivedessä, kuulivat paikallisen taiteilijan Hanna Marnon taiteesta, sekä herkuttelivat pizzalla ravintolan puolella. He pääsivät myös keskustelemaan yrittäjä Anni Haapakosken kanssa alueen kehittämisestä ja palveluista.

Yhteisöllisyys teki vaikutuksen. Viikon aikana Noora ja Joakim osallistuivat muun muassa paikallisten Lions Clubien järjestämään tunnelmalliseen kirkkokonserttiin sekä Siikaisten kunnan yhteiseen joulunavaukseen. Paikallisten ystävällisyyttä ja yhteisöllistä tunnelmaa kehuttiin paljon.

Joakim on innokas frisbeegolfin pelaaja, ja Noora puolestaan pitää käsitöistä ja on aikaisemmin harrastanut suunnitusta. Näitä lajeja päästiin viikon aikana testaamaan Siikaisissa paikallisten opastamana, ja käsityötuokiokin järjestyi kauniissa miljöössä Heikintalon kudonta-asemalla. Pieni Nipsu -koirakin viihtyi luonnon läheisessä ympäristössä.

”Näkemämme ja kokemamme aktiviteetit toivat hyvin esiin millaisista palasista oma arki voisi muodostua ja millaisiin asioihin voi hakeutua mukaan jopa helpommin kuin kaupungissa”, Noora ja Joakim pohtivat.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Siikaisista? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Asumiskokeilijat yritysvierailulla Satateräksellä.

Hirvijärven hiljaisuudessa ilman katuvaloja – Asumiskokeilijat nauttivat rauhasta ja pimeydestä

Porilaiset Marika ja Harri viettivät viikon Siikaisten Hirvijärvellä testaten maaseudun arkea. Heidän mökkinsä sijaitsi järven rannalla metsän keskellä, jonne valosaaste ei yltänyt. Pimeys sekä rauhallinen ja luonnonläheinen ympäristö oli toiveissa, ja sitä saatiin.

Marika opiskelee erä- ja luonto-oppaaksi, ja Siikaisen vahva luontoympäristö, metsä ja hiljaisuus herättivät uusia ajatuksia myös työn näkökulmasta. Yhteinen retki Katselmakalliolle ja Haapakeitaan luontoreitille oppaan kera olikin erityisen mieleinen. Kohde kuuluu Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin alueeseen, ja kokeilijat pääsivät kuulemaan alueen luonnosta nuotion ja eväiden äärellä.

Kokeiluviikon aikana testattiin käytännössä sitä, millaisia mahdollisuuksia pienellä kunnalla voi olla tarjota maallemuutosta haaveileville. Arkea testattiin liikunta-, käsityö- ja luontoharrastusten merkeissä. Marika ja Harri pääsivät myös mieleiselle Opi tunnistamaan lintuja -kurssille, mikä on Merikarvia-Siikaisten kansalaisopiston suosittu ja useamman vuoden kokoontunut ryhmä. Lisäksi he osallistuivat yhdistysiltaan, tutustuivat kouluun, päiväkotiin ja liikuntahalliin, sekä lounastivat kunnanjohtajan kanssa.

Ystävälliset kohtaamiset ja mielenkiintoiset keskustelut, hiljaiset illat ja rauhallinen luonto tekivät vaikutuksen. Kokeilun lopuksi Marika ja Harri tunsivat olevansa vähän lähempänä ajatusta siitä, millainen maaseutukunta voisi tuntua kodilta. Lisäksi yritysvierailut Satateräksellä sekä Ravintorenkaalla näyttivät kokeilijoille kunnan aktiivista ja innovatiivista yrittäjyyttä. 

”Tämän yhden viikon myötä Siikainen tuntuu erittäin potentiaaliselta asuinpaikalta, moni paikka ja ihminen tuli tutuksi ja tuttuun paikkaan on helppo palata”, Marika ja Harri kertovat.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Siikaisista? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Elisa ja Noora-Mari Pomarkun elämysrautatiellä resiina-ajelulla.

Pomarkun kylämäinen tunnelma hurmasi asumiskokeilijan

Vantaalainen Elisa vietti viikon Pomarkussa majoittuen tunnelmallisessa Satun Kahvikamarissa. Vanhan ajan tunnelma oli kamalan ihana osa kokemusta, kun iltaisin oli mahdollista nauttia pönttöuunin lämmöstä villasukat jalassa, ja lämmittää saunaa.

Elisa testasi yhden päivän etätöitä Pomarkusta käsin, ja loppuajan hän ehti tutustua Pomarkun arkeen. Ohjelmaan kuului paljon maaseudun parhaita paloja: joogaa, käsitöitä, asuntonäyttö, sekä paikallisiin yrityksiin ja kulttuurikohteisiin tutustumista. Valokuvausretki Poosjärven Lumon yrittäjän kanssa upeissa maisemissa kuului viikon kohokohtiin.

Elisa koki viikon aikana useita paikallisia elämyksiä, jotka ovat kuntalaisille arkea. Hän pääsi muun muassa vierailemaan Mukkalan kauppa-autolla sekä ajelemaan resiinoilla Satakunnan Elämysrautatiellä. Päätöskahveille Villa Rouheessa käytiin läpi viikon tunnelmia yhdessä toisten asumiskokeilijoiden ja kunnan edustajien kanssa.

Kuitenkin eniten viikosta jäi mieleen mukavat keskusteluhetket paikallisten kanssa. Galleria Kerimannissa vierähti useampi tunti taidetta ihaillen ja kahvipöydässä jutustellen.

Yksi viikon tärkeimmistä oivalluksista syntyi siis pienistä asioista: kylämäisestä tunnelmasta, ihmisten kohtaamisista ja arjen rauhasta.

”Kaikki oli jotenkin ihanan lähellä, ja lähikaupassa kassa tervehti sisään astellessa. Jotenkin tällaista ihmisten kohtaamista jään monesti kaupunkiarjessa kaipaamaan”, Elisa tiivistää.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Pomarkusta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Asumiskokeilijat tutustumassa Suomen Imurikeskukseen Pomarkussa.

Paikallisia elämyksiä Kivilinnasta Elämysrautatielle

Espoolaiset Satu ja Ilkka viettivät viikon Pomarkussa osana Ihana kamala maaseutu -asumiskokeiluja. He majoittuivat näyttävässä kivilinnassa eli Kiilholman kartanossa, joka on vastikään valmistunut majoitus- ja juhlatila Pomarkussa.

Viikko alkoi tapaamisella paikallisyrittäjän kanssa tutustuen Mansikkahalmeen Muksuihin, ja jatkui monipuolisilla kohtaamisilla ympäri kuntaa. Keskusteluja syntyi mm. Marttojen laavuretkellä, kirkkojen esittelykierroksella ja harrastusten parissa.

Asumiskokeilijoille esiteltiin Pomarkun monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, sillä heidän oli tarkoitus kokea arkea maaseudulla. Pariskunta testasi käsitöitä, kuntosalia, joogaa ja lentopalloa, ja lisäksi Ilkka pääsi rikkomaan oman painonnostoennätyksensä. Erityisesti lentopallopelit jäivät kokeilijoiden mieleen:

”Upea porukka, sopiva taso, ja mukavaa tekemistä! Pakko päästä uudestaan”, pariskunta hehkuttaa.

Paikalliseen yrittäjyyteen he pääsivät tutustumaan vierailulla Suomen Imurikeskuksella, jossa he kuultiin perheyrityksen toiminnasta kahvin ja herkkujen äärellä. Viikko huipentui Satakunnan Elämysrautatiellä, kun kokeilijat hyppäsivät resiinojen kyytiin raikkaassa syysauringossa kokemaan ainutlaatuista paikallista elämystä. Lopuksi istahdettiin vielä Villa Rouheessa päätöskahveille yhdessä kunnan edustajien kanssa keskustelemaan viikon fiiliksistä.

”Pomarkkulaisten vieraanvaraisuus oli yksi merkityksellisimmistä asioista viikolla. Joka paikassa oli hyvin tervetullut olo, ja kaikki olivat meistä sopivan kiinnostuneita”, Satu ja Ilkka kuvailevat.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Pomarkusta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Katriina poseeraa Parkanossa

Työpaikkakunnasta asuinkunnaksi – Katriina testasi Parkanon mahdollisuuksia

Katriina Julkujärveltä tekee töitä Parkanossa, mutta ei ollut koskaan tutustunut kaupunkiin kunnolla asumisen näkökulmasta. Asumiskokeilu tarjosi hyvän mahdollisuuden tutustua kaupungin eloon asukkaan näkökulmasta.

Viikko tarjosi konkreettisen mahdollisuuden tutkia Parkanon asuinalueita ja testata vapaa-ajan mahdollisuuksia. Viikko sisälsi töitä, lenkkejä, paikallisia palveluita, vesitornivierailua, avantosaunaa, ja yksi asuntonäyttökin ehti mukaan. Katriina kokeili myös junayhteyttä Tampereelle koulutuspäivään osallistuakseen.

Erityisesti Parkanon koirakerhon treeneihin osallistuminen oli mieluisaa, ja Hippu-koirakin pääsi tutustumaan Parkanolaisiin koira-kavereihin treenin ohella.

Luonto teki vaikutuksen. Kaikki kokeilijat pääsivät Alkkianvuorelle opastetulle retkelle, mikä oli mahtava kokemus.  Mutta niin teki vaikutuksen myös arjen realismi. Erityisesti pimeys yllätti:
”Katuvaloja ei ollut joka kadulla, oli oikeasti pimeää.”

Viikko herätteli ajatuksia maalle muuton suhteen:

”Asian konkretisoituminen laittoi miettimään asumisasiaa enemmän, ja näkemään, mitä ehkä toivoisi asuinpaikalta. Viikko vahvisti myös sitä, että kyllä suunta enemmän on maalle kuin kaupunkiin.”

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Parkanosta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Christian tutustumassa Parkanon kirjastoon.

Autotonta elämää maalla – Asumiskokeilija saapui Rovaniemeltä junalla Parkanoon

Christian saapui Parkanon asumiskokeiluun pohjoisesta ja halusi selvittää, voisiko maalla asua ilman omaa autoa.

Viikon aikana hän liikkui jalan, pyörällä ja muiden kyydissä. Vaikka junayhteys oli iso plussa, kävi nopeasti selväksi, että maaseudulla oma auto on lähes välttämättömyys.

Christianin viikko sisälsi monipuolisesta ohjelmaa Parkanoon tutustuen, sillä eläkeläisellä on kalenterissa vapaata päivisinkin. Parkanon kirjastopalvelut, frisbeegolf ja Käenkosken avantosauna tulivat tutuiksi. Myös näyttävässä Militariamuseo Karhumäessä ehdittiin vierailla.

Erityisesti Alkkianvuoren retki jäi kuitenkin mieleen:
”Todella upea kokemus oli saada käydä Alkkianvuorella. Paikalle oli järjestetty aurinko sekä kävelevä ja puhuva tietokirja.”

Christian ehti myös asuntonäyttöön Viinikan alueelle. Parasta oli kuitenkin keskustelut saunan lauteilla paikallisten kanssa arjen elosta Parkanossa.

Christian kokee, että paikkakuntaan ehti hyvin tutustua viikon aikana ja nähdä sen monet mahdollisuudet. Parkanon monipuolisuus yllätti:

”En olisi koskaan voinut kuvitellakaan, mitä joku ”junan ohikulkupaikkakunta” pitää sisällään, ellen olisi sitä nähnyt ja kuullut”, Christian summaa.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Parkanosta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Yhteiskuva Parkanon asumiskokeilijoista ja hankkeen työntekijöistä Parkanossa syksyllä.

Junailua ja sulkapalloa – Asumiskokeiluviikko Parkanossa tarjosi paljon pohdittavaa

Saara ja Shaun saapuivat Parkanoon Helsingistä – toinen etätöihin, toinen urheilemaan ja tutustumaan pikkukaupunkiin. Maalla asumista tulivat testaamaan myös pariskunnan kaksi koiraa.

Viikko mökissä metsän keskellä tarjosi kokemuksen rauhasta, hiljaisuudesta ja siitä, miltä arki voisi näyttäytyä rauhallisemmassa ympäristössä. Saara käytti junayhteyttä sujuvasti Tampereen toimistolle kulkemiseen, ja huomasi pendelöinnin toimivan Parkanosta käsin oikein hyvin.

Shaun taas osallistui lempilajinsa sulkapallon turnaukseen Parkanon urheilutalolla ja ihastui harrastusmahdollisuuksiin. Pariksi löytyi paikallinen pelaaja, ja voittohan sieltä tuli. Myös koiraharrastukset ja Käenkosken yhteisöllinen bingoilta jäivät mieleen.

Viikon asumiskokeilusta löytyi sekä kamalan ihania että ihanan kamalia puolia. Täydellinen hiljaisuus majoituskohteessa oli ihanaa. Koirien kanssa märillä metsäteille lenkkeily taas vaatii aikamoista hiekan siivoamista lenkin jälkeen. Viikko sai miettimään omaa arkea uudesta näkökulmasta:

”Mietityttää, tarvitsisiko pidemmän päälle useamman auton vai saisiko kaikki menot ja harrasteet sumplittua niin, että yhdellä pärjää. Vai pärjäisikö vähemmillä menoilla ja harrasteilla – paljon tuli pohdittavaa!”

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Parkanosta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Elli ja Jesperi järven rannalla Ikaalisissa.

Rauhaa ja hiljaisuutta kauniissa Ikaalisissa

Jesperi ja Elli saapuivat Tampereelta Ikaalisiin kokeilemaan, miltä maaseutuelämä voisi näyttäytyä heidän arjessaan. Majoituskohde järven rannalla tarjosi mahtavat puitteet kokeiluviikolle.

Viikon aikana he testasivat, miten etätyö ja opiskelu, liikkuminen ja vapaa-aika sujuvat maaseudulla. Vapaa-aika sisälsi monipuolista ohjelmaa, kuten retki Vatulanharjulla, Valkean Ruusun Areenan liikuntamahdollisuuksiin tutustuminen ja ilta Paskonnokan laavulla nuotion äärellä.

“Etätyöpiste Ikaalisten matkatoimistolla yllätti todella positiivisesti: rauhallinen, valoisa ja toimiva tila, joka loi erinomaiset puitteet työpäiville”, he kertovat.

Jesperi ja Elli yllättyivät erityisesti Ikaalisten luonnonläheisyydestä ja rauhallisesta tunnelmasta.

“Hiljaisuus yllätti. Se, miten on tottunut kaupungin taustameluun, eikä sitä tajunnut ennen kuin kokeiluviikon jälkeen takaisin kaupunkiin palatessa”, pariskunta pohtii.

Myös liikkumisen vaivattomuutta kehuttiin kamalan ihanaksi. Arki sujui mutkattomasti, ja liikkuminen onnistui sekä jalan että autolla.

Jesperin ja Ellin viikko oli täynnä lämpimiä kohtaamisia ja pohdintaa maaseudulle muuttamisesta. Viikko näyttäytyy etappina muuttohaaveiden osalta. He ovat pitkään asuneet isoissa kaupungeissa, joten oli erittäin hyvä päästä kokemaan pienemmän paikkakunnan edut.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Ikaalisista? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Asumiskokeilijat Ikaalisissa ulkoilemassa.

Luonnonläheisyys on tärkeää koiranomistajille – Ikaalinen jätti tunnejäljen

Tampereelta kotoisin olevat Leena ja Jami viettivät viikon Ikaalisissa tutustuen siihen, miltä maaseutuarki näyttäytyy käytännössä. Mukana menossa kulki heidän koiransa Silli.

Pariskunta majoittui järven rannalla Höytölän kylässä, jossa oli kauniiden maisemien lisäksi Silli-koiralle mahtavasti tilaa ulkoilla suoraan ”kotiovelta” käsin. Arkeen mahtui töitä etänä ja paikan päällä, sillä Jami työskentelee jo Ikaalisissa. Lisäksi viikko sisälsi luontoa ja liikuntaa, sekä aitoa maaseudun rauhaa.

“Ikaalisten yhtenä vahvuutena on meidän mielestämme luonto ja sen läheisyys. Kunta on selkeästi panostanut ulkoilumahdollisuuksiin”, Leena ja Jami pohtivat.

Kokeilun aikana pariskunta pääsi tutustumaan kaupungin palveluihin ja ihmisiin: tervetulokahveilta ja Paskonnokan laavun nuotiolta aina kylpylän saunamaailmaan ja liikuntakeskuksen palveluihin. Luonnon läheisyys ja arjen helppous tekivät suuren vaikutuksen – kaikki oli käden ulottuvilla, ja liikkuminen onnistui vaivattomasti.

“Asuminen pienellä paikkakunnalla on kiinnostanut jo hetken, mutta asumiskokeiluviikko konkretisoi tätä halua. Ikaalisista löytyy lähes kaikki palvelut, joita kaipaamme”, he kertovat.

Koiranomistajina he arvostivat sitä, miten paljon tilaa ja ulkoilureittejä löytyy aivan kotiovelta. Nuori Silli-koira nautti maaseudun vapaudesta vähintään yhtä paljon kuin omistajansa.

”Ikaalinen tuli tutummaksi ja siihen muodostui tunneside viikon aikana”, he tiivistävät.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Ikaalisista? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Petra tutustumassa kouluun Jämijärvellä.

Tuleva opettaja Petra uppoutui Jämijärven asumiskokeilussa harrastusten ja työmahdollisuuksien pariin

Vantaalainen Petra saapui yksin – tai oikeastaan kolmistaan kahden kissansa kanssa – viettämään asumiskokeiluviikkoa Jämijärvelle. Hän majoittui omakotitalossa aivan järven rannalla ja lähti avoimin mielin testaamaan, voisiko maaseutu sopia hänen elämäntyyliinsä ja työllistymisen suunnitelmiinsa.

Viikon aikana pian opettajaksi valmistuva Petra ehti tehdä kaksi työpäivää koululla pääkaupunkiseudun kupeessa, mutta myös ottaa selvää Jämijärven ja Kankaanpään koulujen opettajatilanteesta rehtoreiden kanssa keskustellen. “Tärkeintä oli päästä juttelemaan rehtorien kanssa, ja sain paljon tietoa mahdollisuuksista työllistyä tänne.”

Ohjelmassa oli myös paljon elämyksiä: maastoratsastusretki Niinisalossa, frisbeegolf, kalastus ja käynti maitotilalla. Petra osallistui myös Hämeenkankaan laavujen kierrokselle ja pelasi lentopalloa paikallisten kanssa.

Koko viikon ajan Petra havainnoi, miten hänen omat arjen tottumuksensa sopivat yhteen maaseudun elämänrytmin kanssa. “Viikon aikana sain hyvin tuntumaa siihen, millaista arki Jämijärvellä voisi olla. Olisin voinut jäädä sinne pidemmäksikin aikaa asumaan.”

Petra kiitteli myös kunnan vuokra-asuntoihin tutustumisen mahdollisuutta, ja koki että siistit ja remontoidut vuokra-asunnot ovat tärkeä vetovoimatekijä etenkin niille, jotka eivät ole heti ostamassa omaa.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Karviasta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Sari ja Ilkka tutustumassa Jämijärven koulukeskus Pääskyyn.

Yhteisöllisyyttä savusaunan lauteilla – Jämijärvi toivotti asumiskokeilijat lämpimästi tervetulleiksi

Lahdessa asuva pariskunta Sari ja Juuso vietti asumiskokeiluviikon Jämijärvellä Jämin mökissä, keskellä syksyistä rauhaa ja luonnonläheisyyttä. Heidän tavoitteenaan oli testata, miltä tuntuisi viettää arkea pienellä paikkakunnalla, missä luonto on aina lähellä ja elämä kulkee hieman verkkaisemmin.

Viikko alkoi yhteisöllisesti Ihana kamala maaseutu -tapahtumapäivän tapahtumapisteiden kiertämisellä ja kunnanjohtaja Aku Aution vetämällä bingolla paikallisessa pubissa. Kunnan avoin vastaanotto teki heti vaikutuksen: “Meidät toivotettiin todella lämpimästi tervetulleiksi, se tuntui hyvältä.”

Ohjelmaan kuului muun muassa frisbeegolfia paikallisen oppaan johdolla, laavujen kierros Hämeenkankaalla ja kunnan kuntoilu- ja harrastusmahdollisuuksiin tutustumista. Myös Jämin lentotoimintaan päästiin pikaisesti tutustumaan viimeisenä päivänä. Kohokohdaksi nousi kuitenkin savusaunailta Tykköön kylällä, jossa höyryävä palju, herkullinen ruoka ja keskustelut kyläläisten kanssa loivat unohtumattoman tunnelman. “Upea ilta savusaunalla ja paljussa! Ja Rahtipalvin makkarat vielä hiukopalaksi, ai että!”, Sari ja Juuso kommentoivat.

Myös luonnossa liikkuminen ja sienestys olivat tärkeä osa viikkoa: “Luonto ja rauha olivat juuri niitä asioita, joita lähdimme hakemaan”, pariskunta kertoo.

Viikko toi mukanaan oivalluksia, kuten sen, että pienellä paikkakunnalla kaksi autoa voisi olla välttämättömyys arjen sujumiseksi. Mutta se toi myös uutta arvostusta yhteisöllisyydelle ja luonnonläheiselle elämälle.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Jämijärvestä? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Oskari ja Laura tulivat Kihniöön testaamaan maalla asumista, kuvassa myös toiset asumiskokeilijat Lassi ja Elina. Kuva otettu laavulta.

Etätöitä ja metsässä palautumista– nuoret insinöörit asumiskokeilussa Kihniössä

Kaverukset Laura ja Oskari, vastavalmistuneita insinöörejä molemmat, saapuivat Kihniön asumiskokeiluun avoimin mielin. Tarkoituksena oli selvittää, voisiko maaseutu olla sopiva vaihtoehto tulevaisuudessa.

”Olen pyöritellyt ajatusta enemmän tai vähemmän tosissaan päässäni vuosia.  Asumiskokeilu osoitti, että maallemuutto on asia, jonka haluan toteuttaa”, Laura kuvailee.

Heti ensimmäisenä päivänä he tunsivat itsensä tervetulleiksi, kun Sadonkorjuumarkkinoilla vaihdettiin jo kuulumisia ja moikkailtiin tuttuun tapaan. Yhteisöllisyys jäi mieleen.

Laura pääsi viettämään aikaa lempiharrastuksensa – sienestyksen – parissa, ja nautti metsän rauhasta. Oskari teki etätöitä mökiltä käsin ja pääsi vapaalla helposti osallistumaan kunnan tarjoamiin harrastuksiin ja elämyksiin.

Viikon aikana kaverukset kokeilivat mm. kansalaisopiston maalauskurssia, retkeilivät Alkkianvuorella ja vierailivat paikallisissa yrityksissä, kuten Wall Maskilla ja Sattumankaupassa. Tärkeintä ei kuitenkaan ollut ohjelman määrä vaan sen laatu: keskustelut ja kohtaamiset paikallisten kanssa tekivät vaikutuksen.

Yhteinen päätösilta toisten asumiskokeilijoiden Elinan ja Lassin kanssa kruunasi viikon. Kunnan järjestämissä yllätyspikkujouluissa syötiin, askarreltiin, saunottiin ja juteltiin maaseudun mahdollisuuksista.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Kihniöstä? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Elina ja Lassi maastopyöräilemässä Kihniössä.

Tärkeä ja käänteentekevä viikko – Kihniö näytti parastaan asumiskokeilijoille

Helsinkiläiset Elina ja Lassi saapuivat asumiskokeiluun intoa puhkuen, sillä tätä oli odotettu pitkään. Elinalle maalle muutto on aina ollut selvää, mutta Lasse kaipasi enemmän ”maaseutualtistusta”.

Viikon aikana pariskunta pääsi osaksi Kihniön arkea sähköpyöräilyn, vesijumpan, sählyn, kranssityöpajan ja ohjatun kuntosalitreenin muodossa. He pääsivät tutustumaan asuntotarjontaan, palveluihin ja paikalliseen yrittäjyyteen, mutta kaikkein vaikuttavimmiksi osoittautuivat kohtaamiset ihmisten kanssa.

”Lassi tuli todella iloisena sählystä takaisin mökille ja selitti innosta piukeana kuinka kivoja ihmisiä siellä oli ollut, kuinka hyvin hänet oli otettu vastaan ja kuinka yhteisöllistä täällä on”, Elina kertoi.

Kihniö yllätti niin harrastusten monipuolisuudella, lämpimällä yhteisöllisyydellään, että viikon loppuun järjestetyillä pikkujouluilla Pyhäniemessä. Jouluruuan, saunomisen ja korttiaskartelun ohessa keskusteltiin maallemuuton haaveista ja viikon kokemuksista.

Viikko teki pariskuntaan syvän vaikutuksen ja he pääsivät kokemaan, miltä potentiaalinen tulevaisuus tuntuisi. Etätyökin onnistui sujuvasti sekä mökiltä että kunnankirjaston uudesta etätyötilasta.

”Hyvin merkittävä etappi osana suurempaa elämän pohdintaa”, Lasse tiivistää.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Kihniöstä? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Virpi perheineen, toinen asumiskokeilija pariskunta sekä kunnanjohtaja Anne Mattilan taidekahvilassa aloituskahveilla.

Arjen luksusta Karviassa – pihasauna ja pulahdus järveen

Vantaalainen Virpi Vepsä perheineen vietti syyskuun alussa asumiskokeiluviikon Karviassa tutustuen maaseudun kamalan ihanaan arkeen. He pääsivät majoittumaan omakotitaloon, jota olivat jo aiemmin katselleet netistä. ”Talo on todella hieno, ja olemme innoissamme siitä, että saadaan viettää täällä koko viikko kokeilemassa kamalan ihanaa maaseutuelämää”, perhe hehkutti heti ensimmäisenä päivänä.

Viikko alkoi yhteisillä kahveilla Anne Mattilan taidekahvilassa, jossa perheen uusi koiranpentu Narakin sai runsaasti huomiota. Poika Mauri osallistui yhtenäiskoulun opetukseen ja sai heti uusia kavereita, jopa puhelinnumeroita vaihdettiin! Aikuiset tutustuivat kunnan palveluihin ja kulttuuritarjontaan, ja pääsivät myös melontaretkelle, joka huipentui saunomiseen ja uimiseen Karvian Karavanin järjestämänä.

Erityisesti asumismukavuus, kuten tilava talo, pihasauna ja mahdollisuus pulahtaa järveen omalta rannalta, tekivät vaikutuksen. ”Asumisen mukavuus, kuten tilaa olla ja elää, ja lisäksi pihasauna ja uintimahdollisuus omasta pihasta olivat arjen luksusta”, he tiivistivät.

Viikko toi Vepsän perheelle lisää varmuutta siitä, että elämä maaseudulla voisi hyvinkin olla heidän juttunsa, ja Karvia näyttäytyy hyvinkin potentiaalisena vaihtoehtona monipuolisena ja vireänä maalaiskuntana.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Karviasta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Tanja-Annika ja Tuukka marjastamassa ja sienestämässä Karviassa.

Melontaa ja mökkihaaveita – Karvia hurmasi kakkoskodin etsijät

Porilaiset Tanja-Annika ja Tuukka Sillanpää majoittuivat syyskuun alussa Karvian Holokon viihtyisässä vierastalossa osana Ihana kamala maaseutu -asumiskokeilua. Heidän maaseutuhaaveensa liittyvät kakkosasunnon hankintaan, joten Karviaan tutustuttiin erityisesti siltä kantilta.

Etätyö järjestyi vaivattomasti kunnantalolta käsin, ja sen myötä avautui näkymä kunnan arkeen ja yhteisöön. Heidät otettiin lämpimästi vastaan, ja kohtaamiset jäivät erityisen positiivisesti mieleen. ”Kohtaamiset karvialaisten kanssa olivat poikkeuksellisen lämminhenkisiä,” he kiittelivät.

Luontoelämysten joukosta nousi esiin muun muassa yhteinen melontaretki Karvianjoella sekä sienestysretki alkusyksyisessä metsässä. Viikon aikana kunnan palvelut tulivat tutuiksi, ja kokeilijat tutustuivat myös Skantziin Kaija Kankaan esittelemänä. Erikoisuutena pariskunta pääsi tutustumaan Karvian kuuluun sähköiseen kyläluutaan eli kulkupeliin, jolla paikalliset nuoret vievät ikäihmisiä jäätelölle tai luontoretkille. Viikon aikana ehdittiin myös vierailemaan Alvarin leipomossa sekä kartoittamaan mökkimarkkinoita asuntonäytöillä.

Kokeiluviikko oli heille tärkeä askel eteenpäin. Tämä oli meille tärkeä kokemus ja etappi löytöretkellä meidän näköiseemme elämään,” he tiivistivät viikon tunnelmat.

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Karviasta? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Asumiskokeilijat Anne ja Veeti vierailivat Niinisalon varuskunnassa.

Kankaanpään monipuolisuus yllätti asumiskokeilijat

Lohjalaiset Anne ja poikansa Veeti viettivät unohtumattoman viikon Kankaanpäässä asumiskokeilun merkeissä. Elokuinen viikko maalla muodostui tärkeäksi kokemukseksi.

Asumiskokeiluviikon ohjelma oli räätälöity juuri heille. Mukana oli kaikkea: lämminhenkisiä kohtaamisia Hörhiäisviikon lähiruokamarkkinoilla, tutustumista Meggalan viinitilaan ja sen yrittäjiin, aamuinen valokuvausretki sekä tärkeä vierailu Niinisalon varuskunnassa. Kaupungin aktiivisuus ja palvelujen laajuus yllättivät: ”Tällaisessa kaupungissa on enemmän kuin osasimme odottaa.”

Erityisesti Annea puhuttelivat kaupungin työllisyysnäkymät ja ihmisten aito kiinnostus heidän vierailuaan kohtaan. Veetille mieleen jäi armeijavierailu ja pesäpallo-ottelu, ja tietenkin varuskunnan sotilaskodin munkkikahvit. Myös kaupungintalolla koettu lämmin vastaanotto jäi mieleen: kaupunginjohtaja Mika Hatanpää toivotti heidät tervetulleiksi kahvipöydän äärellä, ja heti perään Hatanpää pyysi Annea jo Facebook-kaveriksi. Etätyön näkökulmasta tärkeää oli tutustuminen kaupungin moderneihin etätyötiloihin, jotka tekivät etätyömahdollisuudet konkreettisiksi.

Kokeiluviikko ylitti Annen ja Veetin odotukset. Kankaanpää alkoi tuntua mahdolliselta asuinpaikalta: ”Sanoin ystävälleni, kun tulin kotiin, että silmäni avautuivat elämälle ja sille, kuinka tärkeä paikka koti ja kotiseutu on ihmisineen ja tapahtumineen.”

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Kankaanpäästä? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Perhe Mannermaa koirineen Kankaanpään Venesjärvellä asumiskokeilussa.

Arkea, hevostelua ja jalkapalloa – Asumiskokeilijat Kankaanpään Venesjärvellä

Keravalainen Mannermaan perhe – Marika ja Juha sekä lapset Leo ja Emma – vietti elokuun lopulla asumiskokeiluviikon omakotitalossa Venesjärven vireässä kylässä, Kankaanpäässä. Mukana menossa kulkivat myös perheen ihanat koirat Luke ja Lucy. Jo saapumispäivänä paikkakunta näytti parastaan, kun kaupan kassalla perhettä autettiin ystävällisesti tytär Emman saatua pienen haavan sormeensa.

Arkinen viikko maalla sisälsi Mannermaan perheen näköistä ohjelmaa. Perhe ehti piipahtaa yhdessä asuntonäytössä, tehdä läksyjä ja etätöitä ja tutustua yrittäjyyden mahdollisuuksiin ja kyläkouluun. Vapaa-aikaan heillä kuuluu luonnossa liikkumista, jalkapallotreenejä ja hevostelua. Näitä kaikkia he pääsivät kokemaan myös asumiskokeiluviikolla maastoratsastusretkillä, keppihevoskisoissa, KaPan jalkapallotreeneissä sekä saariretkellä nuotion äärellä. Hörhiäisviikon menot toivat mukavaa meininkiä kokeiluviikkoon, mutta tärkeää oli löytää aikaa myös rauhalliseen kahvihetkiin, lenkkeihin lähimaastossa ja saunailtoihin perheen kanssa.

Mannermaan perheelle viikko vastasi odotuksia ja ylitti ne. Erityisen mieleenpainuvia olivat paikallisten lämmin vastaanotto ja lasten helppo pääsy mukaan koulun ja harrastusten arkeen. Marika kuvasi kokemusta tärkeäksi osaksi maallemuuton pohtimista: ”Tunne vain vahvistui, ehkä täältä voisi joskus löytyä meille ihan oikea koti.”

Lisää asumiskokeilijoiden kuulumisia ja kuvia Instagramissa @ihanakamalamaaseutu

Haluatko tietää lisää Kankaanpäästä? Tutustu kuntaan kuntaesittelysivulta sekä kunnan omilta verkkosivuilta!

Kristiina metsän keskellä.

Kristiinan asukastarina – Pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Kristiina, ja olen taidegraafikko. Asuimme perheeni kanssa 11 vuotta ulkomailla, ja kun paluu Suomeen tuli ajankohtaiseksi, selailin huvikseni taloilmoituksia ympäri maata tutkiakseni hintatasoa ja tarjontaa. Yksi talo Pomarkussa kiinnitti huomioni hauskalla ulkonäöllään. Näytin sitä miehelleni ihan vain esimerkkinä ja hän rakastui siihen oitis. Niinpä lähetimme Suomessa jo asuvan poikamme katsomaan taloa, ja lopulta ostimme sen näkemättä itse koko paikkaa. Ostopäätös tuntui johdatukselta. Emme olisi löytäneet parempaa, vaikka olisimme ajaneet itse satoja taloesittelyjä läpi.

Ihaninta maaseudulla:

  • Luonto – vuodenajat, linnut, sienet ja marjat omalta pihalta tai lähimetsästä, sekä aamukahvi ja istuskelu omalla pihalla.
  • Oma rauha ja hiljaisuus – vähempi liikenne, ei tarvetta suurkaupungeille.
  • Mahdollisuus lähteä kävellen sieneen tai marjaan – lisäksi omalla pihalla voi kasvattaa kaikenlaista, esimerkiksi nokkosta vuodenputkea ja maitohorsmaa, joita voi oikeasti myös syödä.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkä, kylmä talvi – Täällä voin kuitenkin laittaa villasukat jalkaan, takkaan tulen ja istua kaakaokupin kanssa hämärässä sohvannurkassa katsomassa, kun sininen hetki ulkona vaihtuu pimeään yöhön ja linnunradan tähtikirkkauteen.
  • Auto on pakollinen – ilman sitä ei oikein pääse koululle tai kauppaan.
  • Punkit ja hirvikärpäset – mutta ne eivät estä metsäretkiä.

Vinkit maaseudun elämään:

Pomarkussa on vaikka mitä ollakseen kuitenkin melko pieni paikkakunta. Itse tykkään etenkin Pomarkun elävästä helluntaiseurakunnasta, kirjastosta, retkeilyreiteistä (mm. Isosuo) ja uintipaikoista. Ja vaikka en ole vielä ehtinyt käyttääkään, niin harvinaisen hieno on myös Pomarkun monitoimitalo, jonne voi ostaa kulkukortin. Kalastus- ja melontamahdollisuudet kiinnostavat myös tulevaisuudessa.

Jos rakastat luontoa, niin älä enää tuhlaa aikaasi kaupungissa: Tänne vain! Pomarkku on oikein hyvä paikka lapsiperheillekin, kun on uusi, hieno päiväkerhorakennus ja kylällä kaikki koulut ylioppilaaksi saakka.

Seuraa Kristiinan taidetta sekä eloa maaseudulla: Facebook @printmakerkristiinalehtonen

Vilja koiriensa kanssa kesällä.

Viljan asukastarina – Kihniö

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Vilja ja toimin Kihniön kunnan hyvinvointijohtajana. Olen asunut koko elämäni pääkaupunkiseudulla, mutta en ole koskaan tuntenut oloani kotoisaksi kaupungissa. Lapsesta asti haaveilin muutosta maalle, jossa on hiljaisuutta, tilaa ja luonto lähellä. Kun Kihniössä avautui hyvinvointijohtajan paikka, tiesin heti, että nyt on aika toteuttaa unelma.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauha – ei ruuhkia, ei melusaastetta eikä vilkkuvia mainosvaloja.
  • Luonto heti kotiovelta – pääsen sieni- ja marjametsään tai koirien kanssa vetotreeneihin hetkessä.
  • Yhteisöllisyys – aktiivisten yhdistysten kautta löytää helposti paikkansa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja apu löytyy aina.

Kamalinta maaseudulla:

  • Sähkölaskut voivat talvella hirvittää.
  • Ruokaa ei voi tilata kotiovelle – täytyy suunnitella ostokset huolella.
  • Työmatkapyöräily on talvisin melko haastavaa.

Vinkit maaseudun elämään:

Parasta arjessa on luonnossa liikkuminen, jota voi toteuttaa monin eri tavoin: kävellen koiran kanssa, pyöräillen, SUP-laudalla, kanootilla, suksilla ja potkukelkalla. Suosittelen ehdottomasti muuttamaan maalle, jos se on sinun unelmasi. Jos mahdollisuus tulee, niin ei muuta kuin rohkeasti unelmaa kohti. En ole itse katunut valintaani päivääkään.

Noora-Mari suppailemassa merellä.

Noora-Marin asukastarina – Merikarvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Noora-Mari, ja tällä hetkellä toimin projektipäällikkönä Leader Pohjois-Satakunnan Verkostosta vetovoimaa -yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään yhdeksän maaseutukunnan elinvoimaisuutta ja madalletaan maalle muuton kynnystä. Olen syntynyt Merikarvialla, mutta opiskelujen myötä muutin ensin Turkuun ja sitten Porin kautta takaisin kotikonnuille. Poissa ehdin olla noin 15 vuotta, mutta aktiivinen ja eloisa maalaiskunta veti takaisin puoleensa. Täällä tukiverkosto on lähellä ja lapset voivat viettää aikaa isovanhempien kanssa. Löysin unelmatalon, jonka remontoin, ja nyt minulla on punainen tupa ja perunamaa.

Ihaninta maaseudulla:

  • Tiivis yhteisö ja turvallinen ympäristö – lapset kulkevat harrastuksiin ja kavereille kävellen tai pyörällä.
  • Harrastukset ja palvelut ovat lähellä ja niitä riittää – lapset harrastavat kesäteatteria, ratsastusta ja pesistä. Itse käyn naisten sählyssä ja ringetessä sekä erilaisissa jumpissa. Ihanaa on myös rentoutua hyisessä meressä talviuinnin merkeissä.
  • Selkämeren ja Merikarvianjoen läheisyys – Vesistöt mahdollistavat monenlaisia aktiviteetteja, kuten retkiluistelua, talviuintia, suppailua ja on mahtavaa nauttia siitä, kun näkee luonnossa vuodenajan vaihtelut, niin kuvankauniit auringonlaskut kuin syysmyrskytkin.

Kamalinta maaseudulla:

  • Tapahtumia ja aktiviteettejä on paljon –  kaikkeen ei ehdi osallistua.
  • Talven lumeton hetki– aamusta iltaan hämärää. Onneksi kynttilät ja takkatuli auttavat.
  • Osa palveluista löytyy vain lähikaupungeista – oma auto on välttämättömyys.

Vinkit maaseudun elämään:

Merikarvialla järjestetään ympäri vuoden monipuolisia tapahtumia, kuten kuorojen tunnelmallisia konsertteja, merenrantanäyttämöllä kesäteatteria ja meri mahdollistaa uimisen ja suppailun. Harrastusten kirjo on lähes loputon. Oletpa sitten pallon perässä kirmaamisesta kiinnostunut padelinpelaaja tai lakerikengissä viihtyvä tanssilavojen tanssitaituri, kaikkea löytyy. Marja- ja sienimaastot avautuvat myös kotiovelta.

Jos haaveilet maalla asumisesta, lopeta unelmointi ja ja tee se todeksi. Maalla saat varmasti uusia ystäviä, kuulut osaksi yhteisöä ja elämänrytmi on sopivan aktiivinen. Kokeile edes, on tämä sen arvoista!

Seuraa Noora-Marin eloa maaseudulla: Instagram @noora_mari

Victor puutarhahommissa.

Victorin asukastarina – Pomarkku

How I ended up in the countryside??

I’m Victor, and I work as an industrial firefighter in Alaska. I do month-long shifts: one month working in Alaska, and one month at home in Finland. My home is now in Pomarkku, where I live with my family surrounded by nature.
We ended up in Pomarkku when we bought a house in my wife’s childhood surroundings, right by the river her mother used to gaze at as a young girl and dream of one day standing in that yard. Now, she visits us there often.

Lovely things about the countryside:

  • Peace and quiet – just like in 90s America, when kids spent the whole day riding their bikes and only came home for dinner.
  • A safe place to grow up – kids can play outside without worry.
  • Pomarkku’s sport center – I can’t wait for my daughter to grow up so we can book the hall just for us and play basketball or soccer together as a family.

Awful things about the countryside:

  • The trip to Pori for errands – always feels like a long journey.
  • The high price of fuel in Finland – especially compared to some other countries.
  • Limited activities for families with children – many parents would love playgroups and meetups, but there’s not much available in the village.

Tips for living in countryside:

Pomarkku is the perfect place for families with children and for those who want space to breathe. We have a wooded yard with a view of the river and it feels like our very own national park with tall trees, rocks, and the powerful flow of water.
Being close to nature is great for your mental health. Life in the countryside is calmer, less stressful, and usually more affordable.

Pauliina Tunturi lapsensa kanssa metsässä.

Pauliinan asukastarina – Siikainen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Pauliina ja työskentelen yksinyrittäjänä Rakennustyö Tunturissa, eli käytännössä työllistän itseni timpurina Siikaisissa ja lähikunnissa.
Muutimme puolisoni Ville Tunturin kanssa hänen syntymäkotikuntaansa, koska hänen työnsä liittyvät vahvasti perheen maa- ja metsätilaan.

Ihaninta maaseudulla:

  • Luonto ja elämän rauhallisuus – metsä, järvet ja hiljaisuus ovat aina lähellä.
  • Yhteisöllisyys – pienellä paikkakunnalla ihmiset tulevat helposti tutuiksi.
  • Päiväkoti ja koulu – pieni koko mahdollistaa yksilöllisen huomioinnin kaikille lapsille.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkät matkat kaupunkeihin – joskus on kiva käydä kaupungissakin.
  • Välillä on liiankin rauhallista – ihmisiä on vähän.

Vinkit maaseudun elämään:

Täällä on hyvä olla ja elää, mutta se vaatii toisinaan pysähtymistä ja itsensä tutkiskelua. Kun ympärillä on vähemmän hälinää, on aikaa olla itsensä kanssa.

Parasta tekemistä Siikaisissa vapaa-ajalla ovat esimerkiksi Pumptrack-rata, lukuisat kodat ja laavut, Hirvijärven ranta ja Katselmankallio.

Itse olen aktiivinen yrittäjäyhdistystoiminnassa, ja vaikka maalla on rauhaa, täälläkin tapahtuu. Yrittäjien tilaisuudet ovat huippuja hetkiä sosialisoitua. Kaupunkilomilla on mukava käydä, mutta kotiinpaluu on aina parasta.

Merja Holkko.

Merjan asukastarina – Karvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Merja, ja olen maalla syntynyt ja täällä pysynyt. Karviassa olen rakentanut elämääni niin työn kuin yrittäjyydenkin kautta. Toimin liiketoiminnan lehtorina Sataedulla ja pyöritän majoitus- ja vuokraustoimintaa Karvian keskustassa.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ihanat pyöräilyreitit – voin valita reitikseni järven ympäri kulkevan kumpuilevan tien, soraharjuilla seikkailevan hiekkatien tai kevyen liikenteen väylän Sarvelasta Kanttiin.
  • Kesäillat luonnon keskellä – Nevalylyn maisemissa saunominen ja järveen pulahtaminen on täydellinen tapa rentoutua.
  • Oman kunnan tarjoamat liikuntamahdollisuudet – Kunnan huippuedullinen ja laadukas kuntosali tekee liikkumisesta helppoa kurjallakin säällä.

Kamalinta maaseudulla:

  • Palvelujen tarjonta ja valikoimat – kaikkea ei saa heti, ja joskus joutuu maksamaan enemmän.
  • Pitkät etäisyydet palveluihin – jos jotain erikoisempaa tarvitsee, on varauduttava ajomatkaan.

Vinkit maaseudun elämään:

Karviassa on tilaa ja vapaus olla oma itsensä! Täällä arki on mutkatonta ja ympäristö antaa mahdollisuuksia liikkumiseen, rentoutumiseen ja omannäköiseen elämään. Kesällä suosittelen testaamaan Karvian mahtavat pyöräilymaastot, ja ympäri vuoden Karvia-talon liikuntamahdollisuudet puolestaan pitävät aktiivisena.

Pihla koiransa kanssa.

Pihlan asukastarina – Ikaalinen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Pihla, ja asun Ikaalisten Röyhiössä. Olen aina asunut maalla, joten luonnon läheisyys ja rauhallinen ympäristö ovat minulle tuttuja. Nyt opiskelen Tampereen yhteiskoulun lukiossa (TYK), mutta koti on edelleen maaseudulla Röyhiössä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Hiljaisuus – ei hälyä eikä melua, vaan rauhaa ympärillä.
  • Luonnon läheisyys – mahdollistaa sujuvasti metsälenkit.
  • Naapurien etäisyys – jokainen saa olla ihan omassa rauhassaan.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkät kulkumatkat – mikään ei ole ihan lähellä.
  • Yksittäiset ahdasmieliset ihmiset – pienessä paikassa kaikki eivät aina katso maailmaa yhtä avoimesti.
  • Oman auton pakollisuus – bussilla ei pärjää.

Vinkit maaseudun elämään:

Suosittelen suuresti! Maalla asuminen vaatii kyllä hieman totuttelua, etenkin niihin automatkoihin, mutta vastapainoksi saa luonnon rauhaa ja kauniin ympäristön.

Parasta minulle on metsäautoteillä kävely!

Heli Vanhatalojen tilalla maaseudulla

Helin asukastarina – Siikainen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Heli ja toimin Siikaisten kunnanjohtajana. Työ toi minut tänne, ja nykyisin asun Siikaisissa viikkoasukkaana – arjet kirkonkylällä, viikonloput muualla.

Ihaninta maaseudulla:

  • Turvallisuus – täällä voi huoletta kulkea missä vain, mihin aikaan vain.
  • Rauhallisuus – kiire jää jonnekin kaupungin rajojen ulkopuolelle.
  • Helppous – arki rullaa mutkattomasti.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkä pimeys – etenkin talvella se tuntuu joskus loputtomalta.
  • Joukkoliikenteen rajallisuus – omalla autolla pääsee, bussilla ei aina.
  • Pitkät välimatkat – kaikki ei ole ihan kulman takana, joten ajomatkoihin on varattava aikaa.

Vinkit maaseudun elämään:

Eteläpään alue tarjoaa lukuisia liikunta-aktiviteetteja ympäri vuoden, joten tekeminen ei täällä lopu. Suosittelen ehdottomasti muuttamaan Siikaisiin! Voi olla, että sinä lähdet joskus Siikaisista, mutta Siikainen ei lähde sinusta koskaan, jos olet täällä asunut.

Taija koira sylissään.

Taijan asukastarina – Kankaanpää

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Taija, ja ammatiltani puheterapeutti. Muutin 18-vuotiaana pois Kankaanpäästä opiskeluiden perässä, ja tuolloin totesin hyvin ehdottomasti, etten enää koskaan halua asua pienessä kaupungissa enkä varsinkaan maalla. Vähitellen mieli muuttui, ja kun meille valmistumisen kynnyksellä tarjoutui mahdollisuus muuttaa takaisin Kankaanpäähän, tartuimme tilaisuuteen. Vasta tänne muutettuamme olen ymmärtänyt, että juuri tällaisen asuinpaikan tarvitsen. Elämä maalla on omista vaatimuksistaan huolimatta minulle helpompaa.

Ihaninta maaseudulla:

  • Hiljaisuus ja ärsykkeettömyys – ulkona voi kuunnella hiljaisuutta ilman hälinää tai valosaastetta. Mieli ja keho rauhoittuvat.
  • Luonto – omalla pihalla voi bongata lintuja, seurata eläinten jälkiä ja sienestää.
  • Itse tekeminen ja uuden oppiminen – kun kukaan ei tee puolesta, tulee tartuttua toimeen ja opittua vaikka mitä.

Kamalinta maaseudulla:

  • Auton välttämättömyys – auton hajotessa on aika nopeasti pulassa.
  • Palveluiden etäisyys – arki vaatii enemmän suunnittelua, kun siirtymiin menee aikaa ja palvelut ovat kaukana.
  • Itse tekeminen – Yllättävän lumisateen sattuessa ei auta, kuin tarttua lumikolaan. Kukaan ei tee puolesta.

Vinkit maaseudun elämään:

Maaseudun haasteita ei kannata pelätä liiaksi! Moneen asiaan oppii ja tottuu, kun niihin suhtautuu avoimin mielin. Itse en ollut ennen muuttoa edes koskenut ruohonleikkuriin, saati kokeillut puilla lämmittämistä. Maalla on mukavaa!

Vietän paljon aikaa ulkona koirani kanssa. Kankaanpäässä on aivan upeat ulkoilumaastot, suosittelen tutustumaan! Minun ja koirani suosikkipaikkoja ovat Kuninkaanlähteen ja Viidentienristeyksen maastot. Tilaa riittää niin, että saa halutessaan kulkea hyvinkin rauhassa, mikä on etenkin koiran kanssa kiva. Toki noissa maastoissa ulkoilee mielellään myös ilman koiraa.

Pentti vihreässä lava-autossa kuskaamassa klapeja.

Pentin asukastarina – Pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Pentti, ja olen aina asunut maalla. Täällä on vähän väkeä, mutta sitäkin enemmän tilaa hengittää. Luonnon keskellä on mukava asua.

Ihaninta maaseudulla:

  • Omaa tilaa – täällä jokainen elää omassa rauhassaan.
  • Luonto – metsä ja järvet ovat lähellä.
  • Vähän väkeä – kiire ja tungos eivät kuulu tänne.

Kamalinta maaseudulla:

  • Palvelujen puute kirkonkylällä – joskus tietyt asiat eivät toimi ihan niin sujuvasti kuin voisi toivoa.
  • Kaunaiset kuntalaiset – kaikki asiat ei aina unohdu yhtä nopeasti kuin suurkaupungissa.
  • Pitkä matka ihmisten ilmoille – jos kaipaa elämää ja vilskettä, matkaa kertyy.

Vinkit maaseudun elämään:

Mieti muutaman kerran, sillä tämä ei ole paikka kaikille. Mutta jos etsit luontoa, tilaa ja omaa rauhaa, täällä sitä riittää. Vapaa-ajalla suosittelen suuntaamaan Isojärven maisemiin.

Jenni ja hevonen

Jennin asukastarina – Ikaalinen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Jenni, Ikaalisten Luhalahdesta, ja opiskelen parhaillaan Sasky:ssä lähihoitajaksi. Olen alun perin Sisätöstä (Ikaalinen) lähtöisin, joten paluu kotiseudulle ja maalle oli oikeastaan itsestään selvyys. Erityisesti lasten saannin jälkeen toiveena oli saada kasvattaa lapset turvallisessa pienessä kylässä ja että lapset saisivat hyvät eväät elämään pienestä päiväkodista ja kyläkoulusta.

Kaupungissa vuosia asuneena tiesin, että joskus vielä palaan maalle rauhan keskelle. En koskaan viihtynyt kaupungin hälinässä, vaikka palvelut olivatkin lähellä. Täältä täytyy lähteä muualle ostoksille, mutta yhteydet ovat sujuvat Hämeenkyröön, Parkanoon tai vaikka Tampereelle.

Ihaninta maaseudulla:

  • Oma rauha ja luonto – voit vain kävellä hiljaisuudessa ilman liikenteen melua.
  • Kyläyhteisö – ihmiset tuntevat toisensa ja auttavat.
  • Vapaus ja tila – pihaan mahtuu vadelmat, omenapuut ja vaikka unelmiesi kotieläimet.

Kamalinta maaseudulla:

  • Talven pimeys – marraskuu voi olla pitkä.
  • Raju routa ja kura – keväisin kengät eivät pysy puhtaana.

Vinkit maaseudun elämään:

Täällä on mahtavat metsät retkeilyyn, kauniit uimapaikat kesäisin ja talvella luistelukaukalo, hiihtoladut ja pulkkamäet. Kansalaisopistossa voi vaikka kutoa kangaspuilla mattoa tai entisöidä vanhan tuolin – tekeminen ei lopu kesken.

Suosittelen, että tule ainakin kokeilemaan asumista maalla! Maalla asuminen voi olla rankkaa, kun kannat puita, kolaat lumia ja korjailet paikkoja. Vaiva maksaa kuitenkin itsensä takaisin, kun näin keväällä istut pihakeinussa kahvikupin kanssa ja katselet avautuvaa peltomaisemaa, kaunista metsää tai jäistä avautuvaa järveä.

Tiia ja hevonen talvella.

Tiian asukastarina – Kihniö

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Essi, ja olen kotoisin Kihniöstä. Nuorena oli kova tarve nähdä maailmaa, ja asuin Ranskassa, opiskelin Helsingissä ja työ johdatti minut myös Seinäjoelle. Mutta missä ikinä olinkaan, kaipasin aina takaisin järvien ja maalaismaisemien ääreen. Kihniössä käydessä tuntui joka kerta siltä, että täällä on koti. Nykyään työskentelen luomumaidontuotannon erityisasiantuntijana ProAgrialla ja keväästä 2025 alkaen jatkan sukutilamme, Tarsian tilan, maatalousyrittäjänä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Luonto on osa arkea – ei tarvitse lähteä luontoon, kun luonto on ympärillä koko ajan.
  • Yhteisöllisyys ja tukiverkot – täällä ihmiset välittävät toisistaan.
  • Tila hengittää – kiireettömyyden ja vapauden tunne tuo arkeen tasapainoa, vaikka velvollisuuksia riittää.

Kamalinta maaseudulla:

  • Lumityöt – eivät ne itsestään katoa.
  • Hyviä ruokapaikkoja on vain vähän – ravintoloita kaipaisin lisää.
  • Auton kustannukset – auto nelivedolla ja hyvällä maavaralla ovat täällä arjen turva

Vinkit maaseudun elämään:

Jos yhtään tuntuu siltä, että maaseutu voisi olla sun juttu – kokeile! Täällä voi aloittaa kevyesti, vaikka vuokra-asunnolla, eikä tarvitse heti sitoutua talokauppoihin. Takaisin kaupunkiin pääsee aina. Ja jos kaipaat luontoa, Kihniössä ulkoilu järvimaisemissa on parasta mitä tiedän.

istuu

Marian asukastarina – Siikainen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Maria, ja toimin tällä hetkellä yrittäjänä. Olen palannut juurilleni Otamoille hoitamaan iäkkäitä vanhempiani. Olisin muutenkin tullut takaisin maalle jossain vaiheessa, mutta tämä nopeutti päätöstä. Kaupunkielämää olen ehtinyt kokeilla monessa paikassa, jopa Ranskassa Lyonissa, ja siellä viimeistään tuli selväksi, että maalle on päästävä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Puhdas luonto – marja- ja sienimetsät alkavat kotiovelta.
  • Riittävästi tilaa – tontit eivät ole nestuukin kokoisia.
  • Mahdollisuudet – täällä voi kasvattaa omat perunat ja tomaatit, sekä pitää kanoja ja lampaita.

Kamalinta maaseudulla:

  • Aika vähän väkeä – välillä on aika hiljaista.
  • Auto on pakollinen – julkinen liikenne ei ole kovin kattava.

Vinkit maaseudun elämään:

Rohkeasti vaan! Maalla elämä on mutkatonta, ihmisiin on helppo tutustua ja naapurit auttavat. Saatat jopa päästä eroon kaupunkielämän tuomista ongelmista! Minä nimittäin  nukuin yli 20 vuotta todella huonosti, mutta täällä unenlaatu parani kertaheitolla.

Siikaisissa on valtavasti vesistöä. Tänne muuttava pääsee helposti kalaan, talviuimaan Eteläpään rannalle ja tutkimaan kauniita metsäpolkuja.

Talon hankkiminenkaan ei ole ongelma, sillä asumisen hinta täällä on järkevä ja rahoille saa oikeasti vastinetta. Lapsiperheille tämä on paratiisi, sillä koulujen luokkakoot ovat pieniä ja harrastusmahdollisuuksia löytyy loputtomasti. Balettia tai miekkailua ei ehkä löydy, mutta mielikuvitusta käyttäen kaikille löytyy jotakin.

Perinneleipuri Armas Alvari ja oman leipomon kauraleipä hauiksena.

Armaksen asukastarina – Karvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Armas, ja olen paluumuuttaja. Toimin perinneleipurina Alvarin leipomossa (https://www.facebook.com/alvarinleipomo), ja Karvian seudun vahva leipäperinne on minulle sydämen asia. Haluan olla mukana välittämässä sitä eteenpäin seuraaville sukupolville. Kannatti ehdottomasti palata kotiseudulle.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ihmiset – yhteisöllisyys on täällä parasta.
  • Kannustava ilmapiiri – täällä jokainen voi olla oma itsensä.
  • Tähtitaivas – maaseudun etuja on elää ilman kaupungin valosaastetta.

Kamalinta maaseudulla:

  • Ei tule mieleen. Oikeasti, mietin tätä viikkokausia.

Vinkit maaseudun elämään:

Karviassa voit elää juuri oman näköistäsi elämää. Tämä on aktiivinen kulttuuripitäjä, jossa voit halutessasi olla mukana myös luomassa kulttuuria.

Jos etsit tekemistä, täältä löytyy kaikkea teatteriryhmistä hyppykengillä pomppimiseen. Ja jos kaipaat vapautta, kaupungin rajoitteet voit unohtaa; Karvia on oikeasti Willi!

Lelle ja Lellen koira.

Lellen asukastarina – Jämijärvi

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Lelle, ja asun synnyinkunnassani Jämijärvellä. En koskaan kuulunut nuorisoon, jonka oli päästävä kaupunkiin, mutta olin kaikille vaihtoehdoille avoin. Viihdyin hyvin miljoonakaupungissakin ja sille tielle olisin voinut jäädä, ellei valmistuminen kansainväliseen kaupan töihin keskellä lamaa olisi saanut palaamaan opintojen jälkeen Suomeen. Ja sitten työt kotiseudulla imaisivat mukaansa. Näin on käynyt sen jälkeen jokaisessa elämän käännekohdassa. Vielä en asu siinä maalaisunelmassani, mutta toivoa en ole menettänyt! Elämässä tulee eteen tunnetusti vielä monen monta muutosta.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ihmiset – Aktiivisia, yhteisen hyvän eteen toimivia ihmisiä on maalla edelleen ihanasti. He ovat kultaakin kalliimpia. 
  • Arjen nopeus – Siirtymät paikasta toiseen ovat nopeita, pyörällä ja autolla pääsee joka paikkaa. Eikä tarvitse miettiä parkkeerausta. 
  • Unelmien mahdollisuus – Tilaa on pitää erilaisia lemmikkejä ja kotieläimiä. Ei minulla kaupungissa kerrostalossa asuessa olisi edes koiraa

Kamalinta maaseudulla:

  • Liikaa tekemistä – Kylillä tapahtuu kaikkea kivaa, mutta aina ei kuitenkaan ehdi tai jaksa, sillä omakotiasumisessa riittää askaretta. 
  • Asumiseen satsatut eurot eivät tuota kuten kaupungissa – Vaikka samalla rahalla saa täällä asua paljon väljemmin. 
  • Lumityöt ja itikat – Kuuluun maaseudun ihmisiin, jotka eivät viihdy puutarhassa. Unelmatalossani ei ole nurmikonleikkuuta tai hyttysiä ja lumityötkin katoavat kuin taikaiskusta😊. Hyttysiä lukuun ottamatta tämä voisi olla mahdollista myös maaseudulla. P.S. Meillä Jämijärvellä on kyllä talvisin tiet erittäin hyvin hoidettuja. 

Vinkit maaseudun elämään:

Tutustu ihmisiin! Mene mukaan sinua kiinnostavaan toimintaan! Maalla tekemistä järjestetään usein itse. Myönnän, se on työläämpää, mutta niin paljon antoisempaa. Yhdessä tekemisestä ja onnistumisista nauttii monin kerroin enemmän! 

Josen asukastarina – Parkano

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Jose, 25-vuotias paljasjalkainen Parkanolainen, joka toteuttaa omia unelmiaan rakkaassa kotikaupungissaan. Olen opiskellut ja työskennellyt välissä muualla, mutta Parkano on aina ollut minulle ainoa oikea koti, enkä täältä tule pois muuttamaan. Parkanossa on ollut turvallista kasvaa ja viihdyn täällä loistavasti. Täällä saa sopivissa määrin olla ihmisten kanssa tekemisissä, mutta myös omassa rauhassa. Esimerkiksi Tampereella on kiva käydä, mutta Parkanoon on aina kiva palata.

Ihaninta maaseudulla:

  • Hyvät palvelut – Parkanosta löytyy laaja valikoima kauppoja ja palveluita, joissa saa tuttavallista ja ystävällistä asiakaspalvelua.
  • Monipuoliset harrastusmahdollisuudet – liikuntaa ja tekemistä kaikille, joko seurojen ohjaamana tai omatoimisesti luonnossa.
  • Yhteisöllisyys – näkyy etenkin tapahtumissa ja urheiluseurojen toiminnassa.

Kamalinta maaseudulla:

  •  Ei mikään – Minä viihdyn täällä, enkä keksi yhtäkään kamalaa asiaa!

Vinkit maaseudun elämään:

Maalle muuttamiselle kannattaa antaa mahdollisuus. Täältä löytyy omaa rauhaa sekä muualla työskenteleville loistavat kulkuyhteydet (ainakin Parkanosta) isompiin kaupunkeihin. Asuminen on myös edullista ja lapset voivat kasvaa turvallisessa, mutta silti monipuolisessa ympäristössä.

Vapaa-aika kuluu parhaiten Parkanon jäähallilla. Suosittelen kaikille tulla seuraamaan edustusjoukkueen lauantai-illan kotimatseja. Se on parasta!

Iidan asukastarina – Pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Iida, ja muutimme mieheni kanssa Pomarkkuun alkuun siitä syystä, että minulla ja miehelläni olisi yhtä pitkä matka työpaikoillemme. Aloitimme vuokra-asumisella, mutta pian huomasimme ihastuneemme tähän idylliseen ja historiaa huokuvaan kuntaan. Lopulta, kun vastaan tuli sopiva talo, päätimme jäädä tänne pysyvästi.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ei naapureita vieressä
  • Luontoon lyhyt matka
  • Edullinen asuminen

Kamalinta maaseudulla:

  • Auto on välttämätön
  • Erikoispalvelut kauempana
  • Kaverit asuvat muualla

Vinkit maaseudun elämään:

Suosittelen ainakin kokeilemaan maalla asumista, jos vähänkään kiinnostaa  –  maaseudun ja luonnon rauha on vain koettava itse! Pienellä paikkakunnalla on aivan oma luonteensa ja charminsa. Jos kaipaat tekemistä Pomarkussa, vinkkaisin kävelylenkit maaseutumaisemissa sekä Monarin kuntosalin.

Iidan elämää maaseudulla voi seurata Instagramista @kukkopillienkoti

Päivin asukastarina -Karvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Päivi, ja asun Karvian kirkonkylällä. Asuimme aikaisemmin perheeni kanssa pääkaupunkiseudulla, kun lapsemme syntyi. Hyvin pian tajusin, että en halua kasvattaa lasta ympäristössä, jossa hälytysajoneuvojen äänet kaikuivat jatkuvasti ja jossa turvallisuus ei ollut itsestäänselvyys.

Halusimme antaa lapsellemme mahdollisuuden kasvaa maalla – paikassa, jossa metsä alkaa takapihalta ja liikenteen melun sijaan kuulee lintujen laulun. Kaipasin myös synnyinpaikkani tukiverkostoa. Kun elämä tarjosi mahdollisuuden tehdä rohkean siirron, tartuimme siihen – eikä hetkeäkään ole tarvinnut katua.

Ihaninta maaseudulla:

  • Vapaus – täällä voi olla, mennä ja tulla miten itse haluaa.
  • Turvallisuus – kaikki tuntevat toisensa ja pitävät huolta toisistaan.
  • Täydellinen tähtitaivas – ilman valosaastetta voi oikeasti nähdä yötaivaan kauneuden.

Kamalinta maaseudulla:

  • Juorut – pienessä paikassa puheenaiheet eivät lopu kesken.
  • Menneisyyteen jämähtäminen – ns. junttius.
  • Ei sushiravintolaa.

Vinkit maaseudun elämään:

Jos ajatus maalle muutosta käy mielessä edes kerran, suosittelen tarttumaan siihen. Maalla asuminen tarjoaa puhtaan luonnon, tilan ja turvallisuuden tunteen sekä yhteisöllisyyden, mutta toisaalta täyden oman rauhan. Edullinen asuminen ja lukuisat harrastusvaihtoehdot ovat hieno lisä!

Parasta Karviassa on koulu, jossa oppilaat tunnetaan, kylän kökkähenki ja elämän kiireettömyys. Täällä asiat ovat yksinkertaisia, luonnollisia ja kauniita.

Suosittelen myös tutustumaan Karvian erilaisiin kulttuuririentoihin!

Nooran asukastarina – Merikarvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Noora ja asumme perheeni kanssa Merikarvian Kuvaskankaalla, josta ostimme mieheni vanhan kotitalon. Tänne mahdumme hyvin asumaan kolmen pienen tyttömme kanssa. Olemme molemmat kotoisin Merikarvialta, joten tänne palaaminen tuntui luontevalta. Hyvät muistot lapsuudesta ja ystävien asuminen samalla paikkakunnalla tekivät päätöksestä helpon.

Ihaninta maaseudulla:

  • Oma tila – täällä saat hengittää ja elää vapaasti omassa rauhassa.
  • Ystävät lähellä – samalla paikkakunnalla asuminen tuo arkeen iloa.
  • Hyvä ja turvallinen koulu sekä päiväkoti lapsille – opettaja tuntee oppilaat ja heidän perheensä, ja kylän monet silmäparit pitävät huolta lapsista.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pimeys – talven synkkyys tuntuu joskus pitkältä.
  • Välimatkat – kaikkialle ei pääse ihan hetkessä.
  • Juorut – pienessä yhteisössä tieto kulkee nopeasti, joskus vähän liiankin nopeasti.

Vinkit maaseudun elämään:

Maaseudulla ei tarvitse tehdä kompromisseja – voit saada sekä rauhaa ja tilaa että menoa ja meininkiä. Luonnonläheiset maisemat ovat hieno lisä, ja lapsiperheille maaseutu tarjoaa turvallisen ja yhteisöllisen ympäristön elää ja harrastaa. Ihan parasta on kauniit lenkkimaisemat heti kotiovelta alkaen!

Merikarvialla löytyy paljon vapaa-ajanvietto tapoja. Vinkkaisin erikoisuutena salsatunnit koulun salissa sunnuntaisin! Kansalaisopistolla ja paikallisilla urheiluseuroilla on myös todella laaja valikoima sekä lapsille että aikuisille. Tylsää ei tule.

Jonin asukastarina – Ikaalinen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Joni, ja työskentelen kylpylä- ja vapaa-ajan päällikkönä Ikaalinen Spassa. Päädyin Ikaalisiin työn perässä, mutta myös siksi, että olen kotoisin vastaavan kokoiselta paikkakunnalta. Tällainen ympäristö on aina tuntunut omalta – rauhallinen, mutta sopivan eläväinen. Turvallinen asuinympäristö on mahtava etenkin lapsiperheille.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauhallisuus ja turvallisuus – arki rullaa mukavasti ilman suurta hälinää.
  • Hyväntuuliset ihmiset – täällä on rento ja ystävällinen tunnelma.
  • Luonto ja harrastemahdollisuudet – Ikaalinen tarjoaa kaikkea keilailusta avantouintiin.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pimeän vuodenajan valon puute – talvella voisi olla enemmän valaistusta ulkona.
  • Tiettyjen palveluiden vähyys – joskus jotain täytyy hakea kauempaa.
  • Julkisen liikenteen rajoitteet – etenkin palveluiden etäisyydet korostuvat, jos ei ole omaa autoa.

Vinkit maaseudun elämään:

Kannattaa tulla mukaan monipuoliseen harrastus- ja tapahtumatarjontaan. Erityisyytenä Ikaalisissa on paikallinen kylpylä Ikaalinen Spa, mikä tarjoaa monipuolista ohjelmaa aina konserteista ja tansseista liikuntapalveluihin, kuten keilaukseen ja kuntosalitreeneihin. Lisäksi Ikaalisissa ja lähikunnissa järjestetään läpi vuoden mielenkiintoisia tapahtumia, kuten avantouintia, urheilutapahtumia, kulttuurielämyksiä ja autotapahtumia.

Markon asukastarina – Kankaanpää

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Marko, ja asun Honkajoella, Pukarankylässä, joka kuuluu Kankaanpäähän. Toimin ratamestarina Pesämäen moottoriurheilukeskuksessa. Maalla asumisen ehdottomia etuja ovat oma tila ja se, että naapurit eivät ole liian lähellä. Siksi päädyinkin asumaan tänne.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauha – täällä ei tarvitse kuunnella kaupungin hälyä, vaan saat nauttia hiljaisuudesta.
  • Luonto – kaikki on lähellä ja tarjoaa puitteet sekä arkeen että harrastuksiin.
  • Tila – ei naapureita aivan vieressä, vaan omaa rauhaa ja vapaus tehdä omalla tavalla.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkät välimatkat – kaikkialle ei pääse hetkessä.
  • Teiden kunto – välillä voi joutua ajamaan kuoppaisilla teillä.
  • Palveluiden saatavuus heikkenee – omatoimisuudesta tulee tärkeä taito.

Vinkit maaseudun elämään:

Kannattaa miettiä, haluaako asua luonnon keskellä vai kaupungin melskeessä – täällä elämä on erilaista, mutta monin tavoin palkitsevaa. Vapaa-aika täällä kuluu esimerkiksi moottoriurheilun parissa. Suosittelen kokeilemaan!

Hannun asukastarina – Kihniö

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Hannu, ja olen ollut maalainen oikeastaan koko ikäni. On hienoa, että metsään voi lähteä koiran kanssa vaikka suoraan kotiportailta. Kaupungeissa on toki kiva käydä silloin tällöin, vaikka kulttuuritapahtumissa, mutta ei siellä montaa päivää viihdy yhteen menoon. Täältäkin löytyy yllättävän monenlaisia tapahtumia omalta tai naapuripitäjältä. Nykyään olen eläkeläinen, mutta työvuosieni aikana olin pitkään Metsäntutkimuslaitoksella.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauhallisuus ja kiireettömyys – ei hälinää eikä turhaa kiireen tuntua.
  • Yhteisöllisyys – naapurit tunnetaan, apu löytyy aina tarvittaessa.
  • Ruokaa omasta maasta –perunat, valkosipulit ja punaherukat

Kamalinta maaseudulla:

  • Syrjäseutujen energiareservaattiasema – luonnonrauha katoaa, kun tuulimyllyt ja aurinkopaneelit valtaavat maisemat ilman paikallisten kuulemista.
  • Palvelut karkaavat kauas – maalla pärjää, kunhan pystyy hakemaan välttämättömät palvelut omatoimisesti.
  • Ilman autoa ei pärjää – auto on välttämättömyys.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla rauha ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä – voit halutessasi elellä omissa oloissasi tai olla aktiivisesti mukana tapahtumien järjestämisessä ja kylän toiminnassa. Täällä arvostetaan jokaista uutta asukasta, ja apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Kihniössä löytyy myös monipuoliset liikuntamahdollisuudet, ja kirjasto on erittäin hyvä.

Lauran asukastarina – Merikarvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Laura, ja asun Merikarvialla Harvalan kylässä. Olen kotoisin naapurikunnasta Siikaisista, ja mieheni kotipaikka on lähellä nykyistä kotiamme. Meille tarjoutui tilaisuus ostaa vuosikymmeniä tyhjillään ollut talo, ja tämä paikka tuntui heti omalta. Vaikka talo vaati ison remontin, ajatus ei pelottanut – täällä oli kaikki, mitä unelmakodiltamme halusimme.

Hoidan tällä hetkellä perheen kuopusta kotona, ja teen osa-aikaisesti viestintä- ja markkinointitöitä mieheni matkailualan perheyrityksessä (www.koivuniemenherra.fi). Myös etätyöt sujuvat hyvin kotoa käsin.

Lapset ruokailemassa kauniissa vanhan talon keittiössä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Tila ja rauha – täällä perheellä on tilaa puuhailla ja toteuttaa omia projektejaan.
  • Rento elämänmeno – puuhastelu perusasioiden parissa, kuten pihan ja talon ylläpito, on yllättävän rentouttavaa.
  • Luonto ympärillä – vuodenaikojen vaihtelu, kesäillat ja luonnon pienet ihmeet, kuten pääskysten lentoharjoitukset ja kukkuva käki.

Kamalinta maaseudulla:

  • Auton välttämättömyys – ilman autoa ei pärjää, ja pidemmät kauppareissut ovat arkea.
  • Yhteiselo luonnon asukkaiden kanssa – kauriit ja myyrät rakastavat istutuksiamme, ja käärmeitäkin kohtaa välillä pihassa.
  • Isommat hankinnat vaativat pidempiä reissuja – samalla positiivisena puolena heräteostoksien väheneminen.

Vinkit maaseudun elämään:

Täällä tekemistä löytyy varmasti moneen makuun, kunhan osaat etsiä. Paikalliset harrastusmahdollisuudet ja lähialueiden helmet kannattaa selvittää monilta tahoilta, kuten naapureilta, kunnalta, kansalaisopistoilta tai someryhmistä – tarjonta voi yllättää!

Merikarvialla on mahtava uimahalli, ja kesällä vietämme vapaa-aikaa kesäkahviloissa, kirppiksillä ja Krookan satamassa.

Seuraa Lauran elämää maaseudulla Instagramissa @fransinmaella

Marjaanan asukastarina – Pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Marjaana, ja olen syntynyt maalla ja elänyt maaseudulla ja maaseutukaupungeissa koko elämäni. Opiskelut sujuivat hyvin lähikaupungissa, ja Suomi on sen verran pieni maa, että etäisyydet eivät lopulta ole niin pitkiä. Täältä pääsee kätevästi isompiinkin kaupunkeihin, mutta reissujen jälkeen on aina ihana palata takaisin maaseudun rauhaan.

Pyöritän Pomarkussa palvelukotia (www.tilkkutakki.net) ja juhla- sekä majoitustilayritystä (www.villarouhee.fi). Lisäksi olen mukana vanhempaintoiminnassa, järjestän tapahtumia ja pidän vapaaehtoisesti kohtaamiskahvilaa Villa Rouheella, jossa kaikenikäiset kyläläiset voivat kohdata toisensa. Täällä elämä on yhteisöllistä, kiireetöntä ja merkityksellistä – ja juuri se on parasta.

Ihaninta maaseudulla:

  • Kiireettömyys – ei ruuhkia, ei turhaa stressiä.
  • Yhteisöllisyys – täällä ihmisistä pidetään huolta.
  • Turvallisuus – maalla voi hengittää vapaasti.

Kamalinta maaseudulla:

  • Hyttysten, mäkäräisten ja öttiäisten armeija – luonto on ihanaa, mutta ilman niitä se olisi vielä ihanampaa!
  • Muuta kamalaa en keksi! – ja se kertonee jo aika paljon.

Vinkit maaseudun elämään:

Jos mieli tekee kokeilla jotakin uutta ja kaipaa elämäänsä uutta suuntaa, maalle muutto voi olla juuri se juttu. Täältä löytää paljon enemmän kuin osaisi kuvitella – niin tekemistä, merkityksellisyyttä kuin loistavia ihmisiäkin.

Minulle vapaaehtoistyö on sydämen asia – kun antaa iloa muille, saa sitä moninkertaisesti takaisin. Pienellä paikkakunnalla sen tärkeyden huomaa välittömästi. Suosittelen kokeilemaan!

Aapon asukastarina – Jämijärvi

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Aapo ja asun Jämijärven Kauppilankylässä. Meidän perhe muutti tänne, kun vanhemmat päättivät palata äidin synnyinpaikkakunnalle.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ei ole liikaa ihmisiä – omaa rauhaa löytyy aina, jos sitä kaipaa.
  • Tilaa harrastaa ja touhuta – maalla voi tehdä melkein mitä vain.
  • Pienet piirit ja tiivis kaveriporukka – täällä tunnetaan toisemme ja pidetään yhtä.

Kamalinta maaseudulla:

  • Vähän kauppoja – jos tarvitsee jotain spesiaalia, saa ajella pidemmälle.
  • Ei muita kamalia puolia!

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla asumista ei voi kuin suositella! Kylällä hengailu kavereiden kanssa on parasta, ja aina löytyy jotain tekemistä.

Sannin asukastarina – Siikainen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Sanni, ja olen asunut koko elämäni Siikaisissa. Vanhempani muuttivat tänne jo ennen syntymääni, koska äitini on täältä kotoisin. Olen käynyt kouluni täällä, Siikaisten yhtenäiskoulussa, jossa olen opiskellut ensimmäiseltä luokalta asti.

Pienessä kunnassa kasvaessa yhteisöllisyys on vahvaa. Täällä tunnetaan naapurit, ja turvallinen ympäristö on aina ollut itsestäänselvyys.

Sanni Korhonen heittää frisbeetä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Monipuoliset ja edulliset harrastusmahdollisuudet – etenkin ulkoliikunta luonnossa on loistavaa.
  • Pienet luokkakoot – rauhallinen oppimisympäristö ja yksilöllinen opetus.
  • Yhteisöllisyys ja turvallisuus – täällä kaikki tuntevat toisensa ja auttavat tarvittaessa.

Kamalinta maaseudulla:

  • Julkinen liikenne on heikkoa – oma auto on lähes välttämätön.
  • Palveluiden vähäisyys – isompiin kauppoihin tai erikoisliikkeisiin on lähdettävä muualle.
  • Terveyspalvelut eivät ole lähellä – lääkärikäynnit vaativat usein matkan lähikaupunkiin.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla asumista kannattaa ainakin kokeilla – saatat yllättyä positiivisesti! Ruuhkissa ei tarvitse seisoskella, ja elinkustannuksetkin ovat edullisemmat kuin monessa muussa paikassa.

Jos kaipaat tekemistä, harrastusmahdollisuuksia kyllä riittää. Luontopolut, laavut, Eteläpään hiihtoladut ja frisbeegolfrata tarjoavat monipuolisia tapoja viettää vapaa-aikaa ulkona.

Jennin asukastarina – Merikarvia

Miten päädyin maaseudulle?

Nimeni on Jenni ja olen paluumuuttaja – tai oikeastaan me olemme. Minä ja mieheni kiersimme opiskeluiden ja työelämän perässä isommissa kaupungeissa, mutta aina odotimme sitä hetkeä, kun pääsisimme mökille Merikarvialle. Ennen nuorimman lapsemme syntymää päätimme, että nyt on aika tehdä peliliike – ja tässä sitä ollaan!
Täällä yhdistyy kaikki, mitä elämältä haluamme: meri, yhteisöllisyys ja sopiva määrä kaikkea. Toimin lehtorina Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja opetan sekä verkossa että lähiopetuksena. Työni antaa vapauden tehdä töitä myös etänä, mikä onnistuu hyvin täältä meren ääreltä käsin.

Ihaninta maalla:

  • Meri ja luonto – se on aina lähellä ja se antaa tilaa hengittää.
  • Yhteisöllisyys – ihmiset tuntevat toisensa ja oikeasti välittävät.
  • Kaikkea sopivasti – tarpeelliset palvelut ja harrastukset löytyvät, eikä mikään ole liikaa.

Kamalinta maalla:

  • Auto on pakollinen – kaikkialle on ajettava.
  • Talvella kaikki lukittautuvat koteihinsa – kylä hiljenee pitkäksi aikaa.
  • Palveluiden pysyvyys ei ole itsestäänselvyys – kekseliäisyys on valttia, kun väestöpohja pienenee.

Vinkit maaseudun elämään:

Ehdotan, että yritä päästä jutuille paikallisten kanssa. Kun teet itse aloitteen, sinut otetaan avosydämin vastaan. Osallistu tapahtumiin, lähde harrastuksiin ja löydä oma ”paikallisoppaasi” auttamaan kotiutumisessa.
Merikarvialla luonnon rytmi määrittää elämän kulkua – kesällä vesillä, talvella jäällä. Veneily ja saariston tutkiminen ovat kesän kohokohtia, ja Krookanlahden jäärata on talven ehdoton suosikki: luistimet jalkaan, hikipisarat otsalle ja samalla kuulumiset vaihtoon tuttujen kanssa.

Juhan asukastarina – Kankaanpää

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Juha, ja asun Honkajoella (Kankaanpää) pienessä Paastonkylässä. Synnyin maatilalle vilkkaan kyläyhteisön keskelle. Kävin opiskelemassa ja kokeilin työelämää muualla, mutta lopulta paluu kotitilalle tuntui itsestään selvältä – sukupolvien ketju jatkuu, ja omat lapseni saivat kasvaa samassa turvallisessa ympäristössä.
Nykyään yhdistän kaksi erilaista, mutta toisiaan täydentävää työtä: olen maa- ja metsätalousyrittäjä sekä toimin maaseudun kehittämisen parissa Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:ssä. Tämä työ tuo vastapainoa tilanpidolle – ja päinvastoin.

Ihaninta maaseudulla:

  • Tilaa hengittää – ympärillä avaruus ja rauha, ei ruuhkia eikä kiirettä.
  • Luonto on aina lähellä – sen keskellä eläminen on etuoikeus.
  • Yhteisöllisyys – täällä tunnetaan naapurit ja apu on aina saatavilla.

Kamalinta maaseudulla:

  • Kurakelit ja pimeys – talvella maa voi olla joko loskaa, jäätä tai lunta – joskus kaikkea samaan aikaan.
  • Pitkät välimatkat palveluihin – kaikkea ei löydy nurkan takaa, mutta sitä oppii suunnittelemaan.
  • Maaseudun autioituminen – on surullista nähdä kylien tyhjenevän, mutta siksi maaseutua kehitetään aktiivisesti.

Vinkit maaseudun elämään:

Maallemuutosta haaveilevan kannattaa kokeilla ensin vuokralla asumista, jos ei ole varma, millainen koti sopii parhaiten. Omakotitalo syrjäkylällä voi yllättää monella tapaa – ja kiinteistöt ovat täällä todella edullisia. Kannattaa myös tutustua naapureihin ja kysyä rohkeasti apua.
Julkiseen liikenteeseen ei voi täysin luottaa, joten liikkumistarpeet ja ratkaisut kannattaa miettiä etukäteen. Kaupunkielämän palveluista pääsee kyllä nauttimaan sopivina annoksina.
Luonto tarjoaa täällä loputtomat mahdollisuudet liikkumiseen – pyörällä, jalan tai suksilla. Lisäksi talvella parasta on takkatuli, villasukat ja hyvä kirja.

Juha Vanhapaasto työpöydän ääressä Leader Pohjois-Satakunnan toimistolla.

Wenlan ja Hildan asukastarina – Pomarkku

Miten päädyimme maaseudulle?

Me ollaan Wenla ja Hilda, ja meidän koko perhe asuu maalla täällä Pomarkussa. Matkustamme paljon ja isoissa kaupungeissa on kiva käydä, mutta maalla on parasta se, että täällä uskaltaa liikkua vapaasti ja yksinkin joka paikkaan.

Käymme Pomarkun Kirkonkylän koulun ala-astetta. Wenla on 2. luokalla ja Hilda 5. luokalla.  Täällä koulussa on kivaa, ja kavereita on paljon. Lisäksi on kivaa, että kaikki on lähellä!

Ihaninta maaseudulla:

  • Pyöräily on parasta – täällä voi ajella vapaasti ilman ruuhkia.
  • Paljon kavereita – ja aina löytyy joku, jonka kanssa tehdä jotain.
  • Kaikki on lähellä – koulu, harrastukset ja leikkipaikat.

Kamalinta maaseudulla:

  • Kesällä ötökät kiusaa – ampiaiset ja muut pörisijät.
  • Talvella pimeys – välillä ulkona tarvitsee otsalampun.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalle mahtuu hyvin lisää väkeä! On aina kivaa saada kouluun ja kylälle uusia kavereita. Täällä on turvallista ja täällä on tilaa olla ja liikkua.

Pomarkussa ei tarvitse miettiä, mitä vapaa-ajalla tekisi – kesällä uiminen Isollajärvellä tai Pikku-Valkjärvellä on parasta, ja talvella taas pulkkailu omassa kotimäessä. Lisäksi kerhot ja harrastukset ovat kivoja.