Asukastarina
Päivin asukastarina -Karvia

Miten päädyin maaseudulle?
Olen Päivi, ja asun Karvian kirkonkylällä. Asuimme aikaisemmin perheeni kanssa pääkaupunkiseudulla, kun lapsemme syntyi. Hyvin pian tajusin, että en halua kasvattaa lasta ympäristössä, jossa hälytysajoneuvojen äänet kaikuivat jatkuvasti ja jossa turvallisuus ei ollut itsestäänselvyys.
Halusimme antaa lapsellemme mahdollisuuden kasvaa maalla – paikassa, jossa metsä alkaa takapihalta ja liikenteen melun sijaan kuulee lintujen laulun. Kaipasin myös synnyinpaikkani tukiverkostoa. Kun elämä tarjosi mahdollisuuden tehdä rohkean siirron, tartuimme siihen – eikä hetkeäkään ole tarvinnut katua.

Ihaninta maaseudulla:
- Vapaus – täällä voi olla, mennä ja tulla miten itse haluaa.
- Turvallisuus – kaikki tuntevat toisensa ja pitävät huolta toisistaan.
- Täydellinen tähtitaivas – ilman valosaastetta voi oikeasti nähdä yötaivaan kauneuden.
Kamalinta maaseudulla:
- Juorut – pienessä paikassa puheenaiheet eivät lopu kesken.
- Menneisyyteen jämähtäminen – ns. junttius.
- Ei sushiravintolaa.
Vinkit maaseudun elämään:
Jos ajatus maalle muutosta käy mielessä edes kerran, suosittelen tarttumaan siihen. Maalla asuminen tarjoaa puhtaan luonnon, tilan ja turvallisuuden tunteen sekä yhteisöllisyyden, mutta toisaalta täyden oman rauhan. Edullinen asuminen ja lukuisat harrastusvaihtoehdot ovat hieno lisä!
Parasta Karviassa on koulu, jossa oppilaat tunnetaan, kylän kökkähenki ja elämän kiireettömyys. Täällä asiat ovat yksinkertaisia, luonnollisia ja kauniita.
Suosittelen myös tutustumaan Karvian erilaisiin kulttuuririentoihin!


