Avainsana: pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Kristiina, ja olen taidegraafikko. Asuimme perheeni kanssa 11 vuotta ulkomailla, ja kun paluu Suomeen tuli ajankohtaiseksi, selailin huvikseni taloilmoituksia ympäri maata tutkiakseni hintatasoa ja tarjontaa. Yksi talo Pomarkussa kiinnitti huomioni hauskalla ulkonäöllään. Näytin sitä miehelleni ihan vain esimerkkinä ja hän rakastui siihen oitis. Niinpä lähetimme Suomessa jo asuvan poikamme katsomaan taloa, ja lopulta ostimme sen näkemättä itse koko paikkaa. Ostopäätös tuntui johdatukselta. Emme olisi löytäneet parempaa, vaikka olisimme ajaneet itse satoja taloesittelyjä läpi.

Ihaninta maaseudulla:

• Luonto – vuodenajat, linnut, sienet ja marjat omalta pihalta tai lähimetsästä, sekä aamukahvi ja istuskelu omalla pihalla.
• Oma rauha ja hiljaisuus – vähempi liikenne, ei tarvetta suurkaupungeille.
• Mahdollisuus lähteä kävellen sieneen tai marjaan – lisäksi omalla pihalla voi kasvattaa kaikenlaista, esimerkiksi nokkosta vuodenputkea ja maitohorsmaa, joita voi oikeasti myös syödä.

Kamalinta maaseudulla:

• Pitkä, kylmä talvi – Täällä voin kuitenkin laittaa villasukat jalkaan, takkaan tulen ja istua kaakaokupin kanssa hämärässä sohvannurkassa katsomassa, kun sininen hetki ulkona vaihtuu pimeään yöhön ja linnunradan tähtikirkkauteen.
• Auto on pakollinen – ilman sitä ei oikein pääse koululle tai kauppaan.
• Punkit ja hirvikärpäset – mutta ne eivät estä metsäretkiä.

Vinkit maaseudun elämään:

Pomarkussa on vaikka mitä ollakseen kuitenkin melko pieni paikkakunta. Itse tykkään etenkin Pomarkun elävästä helluntaiseurakunnasta, kirjastosta, retkeilyreiteistä (mm. Isosuo) ja uintipaikoista. Ja vaikka en ole vielä ehtinyt käyttääkään, niin harvinaisen hieno on myös Pomarkun monitoimitalo, jonne voi ostaa kulkukortin. Kalastus- ja melontamahdollisuudet kiinnostavat myös tulevaisuudessa.

Jos rakastat luontoa, niin älä enää tuhlaa aikaasi kaupungissa: Tänne vain! Pomarkku on oikein hyvä paikka lapsiperheillekin, kun on uusi, hieno päiväkerhorakennus ja kylällä kaikki koulut ylioppilaaksi saakka.

Seuraa Kristiinan taidetta sekä eloa maaseudulla: Facebook @printmakerkristiinalehtonen

How I ended up in the countryside??

I’m Victor, and I work as an industrial firefighter in Alaska. I do month-long shifts: one month working in Alaska, and one month at home in Finland. My home is now in Pomarkku, where I live with my family surrounded by nature.
We ended up in Pomarkku when we bought a house in my wife’s childhood surroundings, right by the river her mother used to gaze at as a young girl and dream of one day standing in that yard. Now, she visits us there often.

Lovely things about the countryside:

• Peace and quiet – just like in 90s America, when kids spent the whole day riding their bikes and only came home for dinner.
• A safe place to grow up – kids can play outside without worry.
• Pomarkku’s sport center – I can’t wait for my daughter to grow up so we can book the hall just for us and play basketball or soccer together as a family.

Awful things about the countryside:

• The trip to Pori for errands – always feels like a long journey.
• The high price of fuel in Finland – especially compared to some other countries.
• Limited activities for families with children – many parents would love playgroups and meetups, but there’s not much available in the village.

Tips for living in countryside:

Pomarkku is the perfect place for families with children and for those who want space to breathe. We have a wooded yard with a view of the river and it feels like our very own national park with tall trees, rocks, and the powerful flow of water.
Being close to nature is great for your mental health. Life in the countryside is calmer, less stressful, and usually more affordable.

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Pentti, ja olen aina asunut maalla. Täällä on vähän väkeä, mutta sitäkin enemmän tilaa hengittää. Luonnon keskellä on mukava asua.

Ihaninta maaseudulla:

• Omaa tilaa – täällä jokainen elää omassa rauhassaan.
• Luonto – metsä ja järvet ovat lähellä.
• Vähän väkeä – kiire ja tungos eivät kuulu tänne.

Kamalinta maaseudulla:

• Palvelujen puute kirkonkylällä – joskus tietyt asiat eivät toimi ihan niin sujuvasti kuin voisi toivoa.
• Kaunaiset kuntalaiset – kaikki asiat ei aina unohdu yhtä nopeasti kuin suurkaupungissa.
• Pitkä matka ihmisten ilmoille – jos kaipaa elämää ja vilskettä, matkaa kertyy.

Vinkit maaseudun elämään:

Mieti muutaman kerran, sillä tämä ei ole paikka kaikille. Mutta jos etsit luontoa, tilaa ja omaa rauhaa, täällä sitä riittää. Vapaa-ajalla suosittelen suuntaamaan Isojärven maisemiin.

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Iida, ja muutimme mieheni kanssa Pomarkkuun alkuun siitä syystä, että minulla ja miehelläni olisi yhtä pitkä matka työpaikoillemme. Aloitimme vuokra-asumisella, mutta pian huomasimme ihastuneemme tähän idylliseen ja historiaa huokuvaan kuntaan. Lopulta, kun vastaan tuli sopiva talo, päätimme jäädä tänne pysyvästi.

Ihaninta maaseudulla:

• Ei naapureita vieressä
• Luontoon lyhyt matka
• Edullinen asuminen

Kamalinta maaseudulla:

• Auto on välttämätön
• Erikoispalvelut kauempana
• Kaverit asuvat muualla

Vinkit maaseudun elämään:

Suosittelen ainakin kokeilemaan maalla asumista, jos vähänkään kiinnostaa  –  maaseudun ja luonnon rauha on vain koettava itse! Pienellä paikkakunnalla on aivan oma luonteensa ja charminsa. Jos kaipaat tekemistä Pomarkussa, vinkkaisin kävelylenkit maaseutumaisemissa sekä Monarin kuntosalin.

Iidan elämää maaseudulla voi seurata Instagramista @kukkopillienkoti

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Marjaana, ja olen syntynyt maalla ja elänyt maaseudulla ja maaseutukaupungeissa koko elämäni. Opiskelut sujuivat hyvin lähikaupungissa, ja Suomi on sen verran pieni maa, että etäisyydet eivät lopulta ole niin pitkiä. Täältä pääsee kätevästi isompiinkin kaupunkeihin, mutta reissujen jälkeen on aina ihana palata takaisin maaseudun rauhaan.

Pyöritän Pomarkussa palvelukotia (www.tilkkutakki.net) ja juhla- sekä majoitustilayritystä (www.villarouhee.fi). Lisäksi olen mukana vanhempaintoiminnassa, järjestän tapahtumia ja pidän vapaaehtoisesti kohtaamiskahvilaa Villa Rouheella, jossa kaikenikäiset kyläläiset voivat kohdata toisensa. Täällä elämä on yhteisöllistä, kiireetöntä ja merkityksellistä – ja juuri se on parasta.

Ihaninta maaseudulla:

• Kiireettömyys – ei ruuhkia, ei turhaa stressiä.
• Yhteisöllisyys – täällä ihmisistä pidetään huolta.
• Turvallisuus – maalla voi hengittää vapaasti.

Kamalinta maaseudulla:

• Hyttysten, mäkäräisten ja öttiäisten armeija – luonto on ihanaa, mutta ilman niitä se olisi vielä ihanampaa!
• Muuta kamalaa en keksi! – ja se kertonee jo aika paljon.

Vinkit maaseudun elämään:

Jos mieli tekee kokeilla jotakin uutta ja kaipaa elämäänsä uutta suuntaa, maalle muutto voi olla juuri se juttu. Täältä löytää paljon enemmän kuin osaisi kuvitella – niin tekemistä, merkityksellisyyttä kuin loistavia ihmisiäkin.

Minulle vapaaehtoistyö on sydämen asia – kun antaa iloa muille, saa sitä moninkertaisesti takaisin. Pienellä paikkakunnalla sen tärkeyden huomaa välittömästi. Suosittelen kokeilemaan!

Miten päädyimme maaseudulle?

Me ollaan Wenla ja Hilda, ja meidän koko perhe asuu maalla täällä Pomarkussa. Matkustamme paljon ja isoissa kaupungeissa on kiva käydä, mutta maalla on parasta se, että täällä uskaltaa liikkua vapaasti ja yksinkin joka paikkaan.

Käymme Pomarkun Kirkonkylän koulun ala-astetta. Wenla on 2. luokalla ja Hilda 5. luokalla.  Täällä koulussa on kivaa, ja kavereita on paljon. Lisäksi on kivaa, että kaikki on lähellä!

Ihaninta maaseudulla:

• Pyöräily on parasta – täällä voi ajella vapaasti ilman ruuhkia.
• Paljon kavereita – ja aina löytyy joku, jonka kanssa tehdä jotain.
• Kaikki on lähellä – koulu, harrastukset ja leikkipaikat.

Kamalinta maaseudulla:

• Kesällä ötökät kiusaa – ampiaiset ja muut pörisijät.
• Talvella pimeys – välillä ulkona tarvitsee otsalampun.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalle mahtuu hyvin lisää väkeä! On aina kivaa saada kouluun ja kylälle uusia kavereita. Täällä on turvallista ja täällä on tilaa olla ja liikkua.

Pomarkussa ei tarvitse miettiä, mitä vapaa-ajalla tekisi – kesällä uiminen Isollajärvellä tai Pikku-Valkjärvellä on parasta, ja talvella taas pulkkailu omassa kotimäessä. Lisäksi kerhot ja harrastukset ovat kivoja.