Skip to main content

Markon asukastarina – Kankaanpää

Kirjoittanut Noora Elonen Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Markon asukastarina – Kankaanpää

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Marko, ja asun Honkajoella, Pukarankylässä, joka kuuluu Kankaanpäähän. Toimin ratamestarina Pesämäen moottoriurheilukeskuksessa. Maalla asumisen ehdottomia etuja ovat oma tila ja se, että naapurit eivät ole liian lähellä. Siksi päädyinkin asumaan tänne.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauha – täällä ei tarvitse kuunnella kaupungin hälyä, vaan saat nauttia hiljaisuudesta.
  • Luonto – kaikki on lähellä ja tarjoaa puitteet sekä arkeen että harrastuksiin.
  • Tila – ei naapureita aivan vieressä, vaan omaa rauhaa ja vapaus tehdä omalla tavalla.

Kamalinta maaseudulla:

  • Pitkät välimatkat – kaikkialle ei pääse hetkessä.
  • Teiden kunto – välillä voi joutua ajamaan kuoppaisilla teillä.
  • Palveluiden saatavuus heikkenee – omatoimisuudesta tulee tärkeä taito.

Vinkit maaseudun elämään:

Kannattaa miettiä, haluaako asua luonnon keskellä vai kaupungin melskeessä – täällä elämä on erilaista, mutta monin tavoin palkitsevaa. Vapaa-aika täällä kuluu esimerkiksi moottoriurheilun parissa. Suosittelen kokeilemaan!

Hannun asukastarina – Kihniö

Kirjoittanut Noora Elonen Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Hannun asukastarina – Kihniö

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Hannu, ja olen ollut maalainen oikeastaan koko ikäni. On hienoa, että metsään voi lähteä koiran kanssa vaikka suoraan kotiportailta. Kaupungeissa on toki kiva käydä silloin tällöin, vaikka kulttuuritapahtumissa, mutta ei siellä montaa päivää viihdy yhteen menoon. Täältäkin löytyy yllättävän monenlaisia tapahtumia omalta tai naapuripitäjältä. Nykyään olen eläkeläinen, mutta työvuosieni aikana olin pitkään Metsäntutkimuslaitoksella.

Ihaninta maaseudulla:

  • Rauhallisuus ja kiireettömyys – ei hälinää eikä turhaa kiireen tuntua.
  • Yhteisöllisyys – naapurit tunnetaan, apu löytyy aina tarvittaessa.
  • Ruokaa omasta maasta –perunat, valkosipulit ja punaherukat

Kamalinta maaseudulla:

  • Syrjäseutujen energiareservaattiasema – luonnonrauha katoaa, kun tuulimyllyt ja aurinkopaneelit valtaavat maisemat ilman paikallisten kuulemista.
  • Palvelut karkaavat kauas – maalla pärjää, kunhan pystyy hakemaan välttämättömät palvelut omatoimisesti.
  • Ilman autoa ei pärjää – auto on välttämättömyys.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla rauha ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä – voit halutessasi elellä omissa oloissasi tai olla aktiivisesti mukana tapahtumien järjestämisessä ja kylän toiminnassa. Täällä arvostetaan jokaista uutta asukasta, ja apua saa aina, kun sitä tarvitsee. Kihniössä löytyy myös monipuoliset liikuntamahdollisuudet, ja kirjasto on erittäin hyvä.

Lauran asukastarina – Merikarvia

Kirjoittanut Noora Elonen Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Lauran asukastarina – Merikarvia

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Laura, ja asun Merikarvialla Harvalan kylässä. Olen kotoisin naapurikunnasta Siikaisista, ja mieheni kotipaikka on lähellä nykyistä kotiamme. Meille tarjoutui tilaisuus ostaa vuosikymmeniä tyhjillään ollut talo, ja tämä paikka tuntui heti omalta. Vaikka talo vaati ison remontin, ajatus ei pelottanut – täällä oli kaikki, mitä unelmakodiltamme halusimme.

Hoidan tällä hetkellä perheen kuopusta kotona, ja teen osa-aikaisesti viestintä- ja markkinointitöitä mieheni matkailualan perheyrityksessä (www.koivuniemenherra.fi). Myös etätyöt sujuvat hyvin kotoa käsin.

Lapset ruokailemassa kauniissa vanhan talon keittiössä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Tila ja rauha – täällä perheellä on tilaa puuhailla ja toteuttaa omia projektejaan.
  • Rento elämänmeno – puuhastelu perusasioiden parissa, kuten pihan ja talon ylläpito, on yllättävän rentouttavaa.
  • Luonto ympärillä – vuodenaikojen vaihtelu, kesäillat ja luonnon pienet ihmeet, kuten pääskysten lentoharjoitukset ja kukkuva käki.

Kamalinta maaseudulla:

  • Auton välttämättömyys – ilman autoa ei pärjää, ja pidemmät kauppareissut ovat arkea.
  • Yhteiselo luonnon asukkaiden kanssa – kauriit ja myyrät rakastavat istutuksiamme, ja käärmeitäkin kohtaa välillä pihassa.
  • Isommat hankinnat vaativat pidempiä reissuja – samalla positiivisena puolena heräteostoksien väheneminen.

Vinkit maaseudun elämään:

Täällä tekemistä löytyy varmasti moneen makuun, kunhan osaat etsiä. Paikalliset harrastusmahdollisuudet ja lähialueiden helmet kannattaa selvittää monilta tahoilta, kuten naapureilta, kunnalta, kansalaisopistoilta tai someryhmistä – tarjonta voi yllättää!

Merikarvialla on mahtava uimahalli, ja kesällä vietämme vapaa-aikaa kesäkahviloissa, kirppiksillä ja Krookan satamassa.

Seuraa Lauran elämää maaseudulla Instagramissa @fransinmaella

Piha- ja puutöitä kotipihalla.
Perhepotretti Lauran perheestä. Kuvassa Lauran lisäksi lapset Eemil, Eino ja Hilda sekä mies Frans.

Marjaanan asukastarina – Pomarkku

Kirjoittanut Noora Elonen Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Marjaanan asukastarina – Pomarkku

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Marjaana, ja olen syntynyt maalla ja elänyt maaseudulla ja maaseutukaupungeissa koko elämäni. Opiskelut sujuivat hyvin lähikaupungissa, ja Suomi on sen verran pieni maa, että etäisyydet eivät lopulta ole niin pitkiä. Täältä pääsee kätevästi isompiinkin kaupunkeihin, mutta reissujen jälkeen on aina ihana palata takaisin maaseudun rauhaan.

Pyöritän Pomarkussa palvelukotia (www.tilkkutakki.net) ja juhla- sekä majoitustilayritystä (www.villarouhee.fi). Lisäksi olen mukana vanhempaintoiminnassa, järjestän tapahtumia ja pidän vapaaehtoisesti kohtaamiskahvilaa Villa Rouheella, jossa kaikenikäiset kyläläiset voivat kohdata toisensa. Täällä elämä on yhteisöllistä, kiireetöntä ja merkityksellistä – ja juuri se on parasta.

Ihaninta maaseudulla:

  • Kiireettömyys – ei ruuhkia, ei turhaa stressiä.
  • Yhteisöllisyys – täällä ihmisistä pidetään huolta.
  • Turvallisuus – maalla voi hengittää vapaasti.

Kamalinta maaseudulla:

  • Hyttysten, mäkäräisten ja öttiäisten armeija – luonto on ihanaa, mutta ilman niitä se olisi vielä ihanampaa!
  • Muuta kamalaa en keksi! – ja se kertonee jo aika paljon.

Vinkit maaseudun elämään:

Jos mieli tekee kokeilla jotakin uutta ja kaipaa elämäänsä uutta suuntaa, maalle muutto voi olla juuri se juttu. Täältä löytää paljon enemmän kuin osaisi kuvitella – niin tekemistä, merkityksellisyyttä kuin loistavia ihmisiäkin.

Minulle vapaaehtoistyö on sydämen asia – kun antaa iloa muille, saa sitä moninkertaisesti takaisin. Pienellä paikkakunnalla sen tärkeyden huomaa välittömästi. Suosittelen kokeilemaan!

Aapon asukastarina – Jämijärvi

Kirjoittanut Noora Elonen Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Aapon asukastarina – Jämijärvi

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Aapo ja asun Jämijärven Kauppilankylässä. Meidän perhe muutti tänne, kun vanhemmat päättivät palata äidin synnyinpaikkakunnalle.

Ihaninta maaseudulla:

  • Ei ole liikaa ihmisiä – omaa rauhaa löytyy aina, jos sitä kaipaa.
  • Tilaa harrastaa ja touhuta – maalla voi tehdä melkein mitä vain.
  • Pienet piirit ja tiivis kaveriporukka – täällä tunnetaan toisemme ja pidetään yhtä.

Kamalinta maaseudulla:

  • Vähän kauppoja – jos tarvitsee jotain spesiaalia, saa ajella pidemmälle.
  • Ei muita kamalia puolia!

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla asumista ei voi kuin suositella! Kylällä hengailu kavereiden kanssa on parasta, ja aina löytyy jotain tekemistä.

Sannin asukastarina – Siikainen

Kirjoittanut Noora Elonen Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Sannin asukastarina – Siikainen

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Sanni, ja olen asunut koko elämäni Siikaisissa. Vanhempani muuttivat tänne jo ennen syntymääni, koska äitini on täältä kotoisin. Olen käynyt kouluni täällä, Siikaisten yhtenäiskoulussa, jossa olen opiskellut ensimmäiseltä luokalta asti.

Pienessä kunnassa kasvaessa yhteisöllisyys on vahvaa. Täällä tunnetaan naapurit, ja turvallinen ympäristö on aina ollut itsestäänselvyys.

Sanni Korhonen heittää frisbeetä.

Ihaninta maaseudulla:

  • Monipuoliset ja edulliset harrastusmahdollisuudet – etenkin ulkoliikunta luonnossa on loistavaa.
  • Pienet luokkakoot – rauhallinen oppimisympäristö ja yksilöllinen opetus.
  • Yhteisöllisyys ja turvallisuus – täällä kaikki tuntevat toisensa ja auttavat tarvittaessa.

Kamalinta maaseudulla:

  • Julkinen liikenne on heikkoa – oma auto on lähes välttämätön.
  • Palveluiden vähäisyys – isompiin kauppoihin tai erikoisliikkeisiin on lähdettävä muualle.
  • Terveyspalvelut eivät ole lähellä – lääkärikäynnit vaativat usein matkan lähikaupunkiin.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalla asumista kannattaa ainakin kokeilla – saatat yllättyä positiivisesti! Ruuhkissa ei tarvitse seisoskella, ja elinkustannuksetkin ovat edullisemmat kuin monessa muussa paikassa.

Jos kaipaat tekemistä, harrastusmahdollisuuksia kyllä riittää. Luontopolut, laavut, Eteläpään hiihtoladut ja frisbeegolfrata tarjoavat monipuolisia tapoja viettää vapaa-aikaa ulkona.

Sanni Korhonen pelaa sulkapalloa.
Sanni Korhonen hiihtää.

Jennin asukastarina – Merikarvia

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Jennin asukastarina – Merikarvia

Miten päädyin maaseudulle?

Nimeni on Jenni ja olen paluumuuttaja – tai oikeastaan me olemme. Minä ja mieheni kiersimme opiskeluiden ja työelämän perässä isommissa kaupungeissa, mutta aina odotimme sitä hetkeä, kun pääsisimme mökille Merikarvialle. Ennen nuorimman lapsemme syntymää päätimme, että nyt on aika tehdä peliliike – ja tässä sitä ollaan!
Täällä yhdistyy kaikki, mitä elämältä haluamme: meri, yhteisöllisyys ja sopiva määrä kaikkea. Toimin lehtorina Satakunnan ammattikorkeakoulussa ja opetan sekä verkossa että lähiopetuksena. Työni antaa vapauden tehdä töitä myös etänä, mikä onnistuu hyvin täältä meren ääreltä käsin.

Ihaninta maalla:

  • Meri ja luonto – se on aina lähellä ja se antaa tilaa hengittää.
  • Yhteisöllisyys – ihmiset tuntevat toisensa ja oikeasti välittävät.
  • Kaikkea sopivasti – tarpeelliset palvelut ja harrastukset löytyvät, eikä mikään ole liikaa.

Kamalinta maalla:

  • Auto on pakollinen – kaikkialle on ajettava.
  • Talvella kaikki lukittautuvat koteihinsa – kylä hiljenee pitkäksi aikaa.
  • Palveluiden pysyvyys ei ole itsestäänselvyys – kekseliäisyys on valttia, kun väestöpohja pienenee.

Vinkit maaseudun elämään:

Ehdotan, että yritä päästä jutuille paikallisten kanssa. Kun teet itse aloitteen, sinut otetaan avosydämin vastaan. Osallistu tapahtumiin, lähde harrastuksiin ja löydä oma ”paikallisoppaasi” auttamaan kotiutumisessa.
Merikarvialla luonnon rytmi määrittää elämän kulkua – kesällä vesillä, talvella jäällä. Veneily ja saariston tutkiminen ovat kesän kohokohtia, ja Krookanlahden jäärata on talven ehdoton suosikki: luistimet jalkaan, hikipisarat otsalle ja samalla kuulumiset vaihtoon tuttujen kanssa.

Juhan asukastarina – Kankaanpää

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Juhan asukastarina – Kankaanpää

Miten päädyin maaseudulle?

Olen Juha, ja asun Honkajoella (Kankaanpää) pienessä Paastonkylässä. Synnyin maatilalle vilkkaan kyläyhteisön keskelle. Kävin opiskelemassa ja kokeilin työelämää muualla, mutta lopulta paluu kotitilalle tuntui itsestään selvältä – sukupolvien ketju jatkuu, ja omat lapseni saivat kasvaa samassa turvallisessa ympäristössä.
Nykyään yhdistän kaksi erilaista, mutta toisiaan täydentävää työtä: olen maa- ja metsätalousyrittäjä sekä toimin maaseudun kehittämisen parissa Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:ssä. Tämä työ tuo vastapainoa tilanpidolle – ja päinvastoin.

Ihaninta maaseudulla:

  • Tilaa hengittää – ympärillä avaruus ja rauha, ei ruuhkia eikä kiirettä.
  • Luonto on aina lähellä – sen keskellä eläminen on etuoikeus.
  • Yhteisöllisyys – täällä tunnetaan naapurit ja apu on aina saatavilla.

Kamalinta maaseudulla:

  • Kurakelit ja pimeys – talvella maa voi olla joko loskaa, jäätä tai lunta – joskus kaikkea samaan aikaan.
  • Pitkät välimatkat palveluihin – kaikkea ei löydy nurkan takaa, mutta sitä oppii suunnittelemaan.
  • Maaseudun autioituminen – on surullista nähdä kylien tyhjenevän, mutta siksi maaseutua kehitetään aktiivisesti.

Vinkit maaseudun elämään:

Maallemuutosta haaveilevan kannattaa kokeilla ensin vuokralla asumista, jos ei ole varma, millainen koti sopii parhaiten. Omakotitalo syrjäkylällä voi yllättää monella tapaa – ja kiinteistöt ovat täällä todella edullisia. Kannattaa myös tutustua naapureihin ja kysyä rohkeasti apua.
Julkiseen liikenteeseen ei voi täysin luottaa, joten liikkumistarpeet ja ratkaisut kannattaa miettiä etukäteen. Kaupunkielämän palveluista pääsee kyllä nauttimaan sopivina annoksina – mutta paluu maaseudun rauhaan on aina paras osuus.
Parasta täällä on luonto, joka tarjoaa loputtomat mahdollisuudet liikkumiseen – pyörällä, jalan tai suksilla. Talvella takkatuli ja hyvä kirja tuovat lämpöä pimeisiin iltoihin – villasukat jalassa tietenkin.

Juha Vanhapaasto työpöydän ääressä Leader Pohjois-Satakunnan toimistolla.

Wenlan ja Hildan asukastarina – Pomarkku

Kirjoittanut Janne Katajamäki Kirjoitettu Asukastarina Ei kommentteja artikkeliin Wenlan ja Hildan asukastarina – Pomarkku

Miten päädyimme maaseudulle?

Me ollaan Wenla ja Hilda, ja meidän koko perhe asuu maalla täällä Pomarkussa. Matkustamme paljon ja isoissa kaupungeissa on kiva käydä, mutta maalla on parasta se, että täällä uskaltaa liikkua vapaasti ja yksinkin joka paikkaan.

Käymme Pomarkun Kirkonkylän koulun ala-astetta. Wenla on 2. luokalla ja Hilda 5. luokalla.  Täällä koulussa on kivaa, ja kavereita on paljon. Lisäksi on kivaa, että kaikki on lähellä!

Ihaninta maaseudulla:

  • Pyöräily on parasta – täällä voi ajella vapaasti ilman ruuhkia.
  • Paljon kavereita – ja aina löytyy joku, jonka kanssa tehdä jotain.
  • Kaikki on lähellä – koulu, harrastukset ja leikkipaikat.

Kamalinta maaseudulla:

  • Kesällä ötökät kiusaa – ampiaiset ja muut pörisijät.
  • Talvella pimeys – välillä ulkona tarvitsee otsalampun.

Vinkit maaseudun elämään:

Maalle mahtuu hyvin lisää väkeä! On aina kivaa saada kouluun ja kylälle uusia kavereita. Täällä on turvallista ja täällä on tilaa olla ja liikkua.

Pomarkussa ei tarvitse miettiä, mitä vapaa-ajalla tekisi – kesällä uiminen Isollajärvellä tai Pikku-Valkjärvellä on parasta, ja talvella taas pulkkailu omassa kotimäessä. Lisäksi kerhot ja harrastukset ovat kivoja.